Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo katsoo, että Suomi on lipeämässä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksista, vaikka se tähän saakka on itse vaatinut niiden noudattamista.
– Suututtaa ja nolottaa, että kun Suomen pitkä linja on ollut vaatia talouskuria, niin nyt itse menemme harmaalle alueelle ja pyydämme, että saataisiinko tuhlata vähän enemmän, Orpo sanoo Verkkouutisille.
Hän viittaa siihen, että hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) on luvannut lisätä sekä pysyviä menoja että investointeja alkavalla vaalikaudella.
Orpo muistuttaa, että Rinne kertoi Ylen EU-vaalitentissä torstaina haluavansa EMU-kriteereihin joustoja investointimenoihin. EMU-kriteerit tarkoittavat, että julkisen velan täytyy olla alle 60 prosenttia. Joustot tarkoittavat, että rajan voi ylittää, jos velkaa otetaan investointeihin.
Orpon mukaan Rinne ei ottaisi velkaa investointeihin vaan pysyviin menoihin.
– Hän haluaa rahoittaa vaalilupauksensa velkarahalla ja yrittää koukata EU:n kautta pyytäen, että EU katsoisi asiaa läpi sormien. Eli kun luottoraja on kortissa täynnä, käydään pyytämässä, että nostakaa luottorajaa, Orpo arvostelee.
Valtiovarainministerin tehtävää vielä toistaiseksi hoitava Orpo muistuttaa, että EU:ssa on tehty suuri työ budjettikurin puolesta, ja sen ansiosta eurokriisi on saatu voitettua.
– On selätetty Irlannin, Espanjan ja Portugalin kriisit, ja Kreikka on nostettu ylös. Jos nyt löysätään suhtautumista velkaantumiseen, annetaan aivan väärään suuntaan menevä signaali. Olen erittäin huolestunut mitä SDP Suomessa puuhaa.
Orpo sanoo, että EU:n johtava talous Saksa ei ole joustamassa tiukan talouskurin linjastaan. Suomi puolestaan on perustanut yhdessä seitsemän muun euromaan kanssa epävirallisen Hansa-ryhmän – johon Saksa ei kuulu – joka myös kannattaa tiukkaa taloudenpitoa.
– Saksa hiljaa hymyilee kun teemme Hansa-ryhmässä töitä, koska se tukee heidän intressejään. Etelä-Euroopan perinteinen suhtautuminen velkaan tiedetään, Orpo toteaa.
Sipilä vielä Suomen ruorissa
EU-parlamenttiin valitaan sunnuntain vaaleissa uudet parlamentaarikot viideksi vuodeksi. Jo ensi tiistaina EU-maiden päämiehet kokoontuvat Brysseliin pohtimaan tulevia henkilövalintoja, kuten EU-komission puheenjohtajaa, EU-huippukokouksen puheenjohtajaa ja EU:n ”ulkoministeriä”.
Suomea edustaa kokouksessa toimitusministeristön pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Orpo sanoo, että jos keskustaoikeistolainen EPP voittaa sunnuntain vaalit, EU-komission puheenjohtajan täytyy edustaa EPP:tä. Tällä tavoin on sovittu, kun EU:hun on laadittu niin sanottu kärkiehdokasmalli, jota tosin ei ole lainsäädännöllä vahvistettu. EPP:n ehdokas tehtävään on saksalainen Manfred Weber.
– EPP:ssä meillä on selkeä näkemys, että komission puheenjohtajan pitäisi olla Weber. Toivon kunnioitusta kärkiehdokasmenettelylle, Orpo sanoo.
Hän myöntää, että EU-valintoja mutkistaa se, että valinnan tekevät toisaalta EU-parlamentin ryhmät, jotka ylittävät valtioiden rajat, toisaalta jäsenmaiden päämiehet. Molemmissa valitsijaryhmissä täytyy löytää ehdokas, joka kelpaa enemmistölle. Jos EU-maiden päämiehet hylkäävät kärkiehdokasmallin, saattavat ”mannerlaatat lähteä liikkeelle”, Orpo sanoo. Silloin peli on avoin uusille ehdokkaille.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on jo ilmoittanut kannattavansa komission puheenjohtajaksi toista ranskalaista, Michel Barnieria. Macron edustaa EU-tasolla liberaaliryhmää, Barnier taas EPP:tä, johon kokoomuskin kuuluu. Barnier ei osallistunut EPP:n kärkiehdokaskisaan viime marraskuussa Helsingissä.
Orpo ei ota kantaa Barnierin puolesta eikä tätä vastaan, mutta toteaa, että tämä on hoitanut hyvin tehtävänsä EU:n Brexit-neuvottelijana. Hänen mielestään tärkeintä on, että komission johtoon nousee EU:ta kokoava voima.
– Eurooppa tarvitsee määrätietoista johtamista, koska globaalit haasteet ovat yhä suurempia. Seuraava viisivuotiskausi on aivan kriittinen.