Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo haluaa keskustella pääministerin kanssa kilpailukykysopimukseen liittyvistä verotulkinnoista.
Pääministeri Juha Sipilä on tulkinnut, että kilpailukykysopimuksen mukana palkansaajille tulleet sosiaaliturvamaksujen korotukset on jo korvattu hallituksen aiemmilla veropäätöksillä.
Palkansaajajärjestöt ja myös Veronmaksajien keskusliitto ovat sen sijaan tulkinneet, että tuloveroja pitää alentaa sadoilla miljoonilla, jotta kiky-sopimuksen mukana tulleet kiristykset korvattaisiin.
– Kenenkään verotus ei saa kiristyä. En tulkitse vaan toteutan hallitusohjelmaa, Orpo kommentoi tulkintaerimielisyyttä kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa Kokkolassa ja sanoi olevansa valmis käymään pääministerin kanssa läpi mahdollisen veroratkaisun taustat.
Hän teroitti, ettei ole alentamassa veroja vaan huolehtimassa siitä, että hallitus pitää kiinni linjasta, jossa kenenkään tuloverotus ei kiristy.
Orpon mukaan palkansaajien ostovoimasta on huolehdittava. Hänen mukaansa ostovoimaa ei saisi kuitenkaan kasvattaa kilpailukyvyn kustannuksella eli liian korkeilla palkankorotuksilla. Valtiovarainministeri siis näyttäisi olevan jonkinlaisen verokompensaation kannalla.
Orpolta tivattiin myös kokoomuksen kantaa solidaarisuusveroon.Keskusta ja Uusi vaihtoehto ovat esittäneet, että väliaikaiseksi sovittua hyvätuloisten eläkeläisten solidaarisuusveroa jatkettaisiin. Orpo huomautti, että vero sovittiin väliaikaiseksi ja linjan muuttaminen vaatisi yhteistä päätöstä.
– Ei voida keventää vain varakkaiden veroja. Johtamani verotyöryhmä katsoo sitten verotuksen kokonaisuuden, Orpo sanoi.
Hallitus päätti ohjelmassaan pudottaa solidaarisuusveron alarajan 90 000 eurosta 72 300 euroon. Verotiukennus tehtiin vain määräajaksi, vuosiksi 2016 ja 2017.
Orpo otti kantaa myös keskustan esiin nostamiin väylähankkeisiin. Hän huomautti, ettei VM ole torpannut yhtään hanketta vaan noudattanut liikenneministeriön pohjaesitystä. Orpon mukaan ministeri Anne Bernerin on priorisoitava tai etsittävä rahoitus haluamiinsa lisähankkeisiin, jotka ovat arvoltaan noin 300 miljoonaa euroa. Valtiovarainministerin huomautti, että vaikka talous vahvistuu, Suomi ottaa ensikin vuonna lisää lainaa kattaakseen budjetin vaatimat menot.
