– Monet maat elvyttävät massiivisesti koronapandemian jälkeisen talouskasvun vauhdittamiseksi. Ja on Suomikin elvyttänyt. Viime ja tämän vuoden budjettitalouden alijäämä on lähes 30 miljardia euroa, välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi tiistaina eduskunnassa.
Hän totesi, että koronakriisin myötä välitön elvytys ja velkaantuminen oli tarpeellista pandemian aiheuttaman iskun pehmentämiseksi.
– Jokainen puolue olisi varmasti elvyttänyt taloutta ja tukenut yrityksiä yli vaikean tilanteen. Tässä välikysymyksessä ei ole kyse siitä, mitä viime vuonna tai tänä vuonna on tapahtunut. Tässä välikysymyksessä on kyse siitä, mihin suuntaan Suomea tästä eteenpäin viedään, Orpo sanoi.
Hän totesi jo nyt maailmantalous osoittaa ylikuumenemisen merkkejä.
– Inflaatio kiihtyy. Yhdysvalloissa inflaatiovauhti kiihtyi huhtikuussa yli neljään prosenttiin. Suomessakin inflaatio nousi huhtikuussa korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2012.
Hän jatkoi, että talouden ylikuumenemisen riskit ovat jo käsillä.
– Mikäli korot lähtevät nousemaan, jo kolmen prosentin nousu valtionlainojen keskikoroissa tarkoittaa viiden miljardin lisämenoja lainanhoidossa. Se jouduttaisiin maksamaan lisälainalla. Jokainen ymmärtää, että se on kestämätön tie, Orpo totesi.
– Taloudenpidossa on jo nyt menty vieraille vesille, jonne merikarttoja ei ole. Me emme halua, että Suomi lähtee osaksi uusvasemmistolaisia talouspolitiikan kokeiluja. Me haluamme, että Suomi hoitaa oman osansa vastuullisesti,
Kokoomusjohtajan mukaan hallituksen puoliväliriihi oli raskas epäonnistuminen.
– Hallitukselta odotettiin päätöksiä, joilla Suomi luotsataan ulos koronakriisistä. Uudistuksia, joiden avulla yhä useampi suomalainen löytää työtä elättääkseen itsensä ja perheensä. Päätöksiä, joiden avulla velkaantuminen saadaan taittumaan. Päätöksiä, joilla investoinnit saadaan kasvuun. Tekoja, joilla saadaan yrittäjille uskoa tulevaan.
Orpo totesi, että lopputulos oli hallituksen päätös kasvattaa julkisia menoja, lisätä velkaantumista ja korottaa veroja.
– Hallituksen päätöksissä ei ollut yhtään todellista työllisyystoimea, joka saisi yrittäjän palkkaamaan uusia työntekijöitä. Kun valtiovarainministeriön luvut eivät kelvanneet, vaihdettiin laskijat. (Sanna) Marinin (sd.) hallitusohjelmassa luvataan, ettei hallitus elä tulevien sukupolvien kustannuksella. Se lupaus on petetty.
On ryhdyttävä tekemään päätöksiä ja priorisoimaan menoja
Orpo muistutti, että menokehys on tehty suojaamaan veronmaksajia tuhlailevilta poliitikoilta.
– Hallitus teki historiallisen päätöksen kehysmenettelyn romuttamisesta, joka on ollut (Paavo) Lipposen (sd.) ja (Sauli) Niinistön (kok.) ajoista asti voimassa. Tässä taloustilanteessa talouden nurkkapulttien irrottaminen on yksiselitteisen vastuutonta, hän sanoi.
– Menoja lisättiin lähes 1[nbsp]500 miljoonaa euroa jo ennestäänkin löperön budjetin päälle. Hallitus ei siis riko menokehyksiä koronaan liittyvien kustannusten vuoksi, vaan siksi, että se on päättänyt lisätä julkisia menoja entisestään miljardiluokassa, Orpo arvosteli.
Kokoomusjohtajan mukaan poliitikkojen tehtävänä on laittaa menot tärkeysjärjestykseen.
– Vasemmistohallitus ei tähän kyennyt, hän sanoi
Orpon mukaan priorisointikyvyn puutteesta kertoo se, että hallitus on ilmoittanut leikkaavansa tieteen ja tutkimuksen määrärahoja vuonna 2023.
– Onko todella niin, että 77 miljardin euron budjetista ei löytynyt yhtään vähemmän hyödyllistä kohdetta kuin tiede ja tutkimus? En usko. Tässä on kyse yrityksen puutteesta.
Orpon mukaan Suomi ei voi jatkaa paisuvien lisämenojen, kasvavan velan ja kiristyvän verotuksen tiellä.
– Kädet on nyt viimeistään otettava pois lastemme taskuista. On ryhdyttävä tekemään päätöksiä ja priorisoimaan menoja. Suomi tarvitsee hallituksen, joka ymmärtää, että käytettävät rahat on ensin ansaittava ennen kuin niitä tuhlataan. Hallituksen, joka ymmärtää, että rahaa ei tule taikaseinästä, vaan ainoastaan työn ja yrittämisen kautta. Vaihtoehto tälle politiikalle on kokoomus, Orpo sanoi.
Orpo esitti hallitukselle epäluottamusta:
”Suomi ei voi jatkaa paisuvien lisämenojen, kasvavan velan ja kiristyvän verotuksen tiellä. Koronakriisistä ponnistava Suomi tarvitsee hallituksen, joka ymmärtää mistä hyvinvoinnin kasvu syntyy ja pitää huolta siitä, ettei hyvinvointipalveluiden rahoitus murene pysyvästi.
Pääministeri Marin ei pystynyt vastauksessaan esittämään perusteluja sille, miksi hallitus rikkoi antamansa lupauksen sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus enää nauti eduskunnan luottamusta.”