Kestävän kehityksen tavoitteet ja periaatteet huomioidaan jatkossa aiempaa paremmin valtion taloudenpidossa, kirjoittavat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Ministereiden yhteiskirjoitus on julkaistu muun muassa Ilkassa.
– Sisällytimme vuoden 2018 budjettiesitykseen syksyllä 2017 ensimmäistä kertaa kuvaukset kestävän kehityksen toteutumisesta hallinnonaloilla. Haluamme ottaa askeleen pidemmälle, sillä poliittinen tahto kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi on vahva.
Ministerit kirjoittavat, että ensi vuoden budjettiesityksen pääluokkaperusteluissa tuodaan aiempaa paremmin esille määrärahojen yhteydet kestävään kehitykseen.
– Uutena elementtinä talousarvioesitykseen sisältyy erillinen analyysi, joka keskittyy erityisesti hiilineutraaliuteen ja resurssiviisauteen. Analyysissä arvioidaan, mitkä määrärahat konkreettisesti edistävät painopisteen tavoitteita: ilmastotoimia, bio- ja kiertotaloutta, cleantech-innovaatioita ja kestäviä julkisia hankintoja.
Orpon ja Tiilikaisen mukaan sähkön tuotantotuki ja sähkökäyttöisten autojen hankintatuki ovat käytännön esimerkkejä arvioitavaksi tulevasta valtion varainkäytöstä.
Ministerit kirjoittavat, kestävän kehityksen tavoitteet pyritään valtavirtaistamaan koko valtionhallintoon.
– Valtion talousarvion laatiminen kestävän kehityksen silmälaseilla on erittäin merkittävä askel kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseksi koko valtionhallinnon työhön ja työn budjetointiin. Kestävää kehitystä ei pidä nähdä pelkkänä maailmanparannuksena, vaan jokaisen hallituksen, yrityksen, järjestön ja kansalaisen fiksuna selviytymisstrategiana, Orpo ja Tiilikainen toteavat.