Jos valtiovarainministeriön laskelmia on uskominen, hallituksen sote-esitys nostaa sosiaali- ja terveydenhoitoalan kuluja 3,1 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Hinnannousu on vieläpä laskettu niin sanotun perusuran päälle; menot kasvavat vaikka mitään ei tehtäisi, mutta jos sote-esitys toteutetaan, ne nousevat vielä enemmän.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo muistuttaa, että vielä viime vaalikaudella hallitus tavoitteli päinvastoin kolmen miljardin euron säästöjä sote-menoihin.
– Siitä tulee kuuden miljardin euron ero edellisen ja nykyisen hallituksen välille, Orpo sanoo.
Hän arvelee, että hallituksen sote-uudistuksen vaatimia miljardeja ei edes käytetä ihmisten hoitamiseen.
– Ei voi ajatella muuta kuin että ne menevät hallinnon rakentamiseen.
Uusi hallinto tarkoittaa sote-hyvinvointialueiden perustamista, ja niitä luodaan maahan 21. Hyvinvointialueille tulee itsehallinto, jonka toimintaa valtio rahoittaa aluksi. Vuodesta 2026 lähtien on tarkoitus kuitenkin ottaa käyttöön maakuntavero. Hyvinvointialue keräisi alueensa asukkailta veroa, jolla sote rahoitetaan. Vastaavasti kuntaveroa lasketaan. Hallitus on luvannut, ettei kokonaisverotuksen taso nouse.
Orpo ei usko vakuutteluja.
– Ei kukaan usko, että jos tulee yksi verottaja lisää, etteikö veroaste nouse. Veroa nostetaan tietysti tarpeen mukaan. Tästä tulee menoautomaatti.
Puolet suomalaisista vastustaa maakuntaveroa ja joka viides kannattaa, ilmenee Nykypäivän ja Verkkouutisten tammi-helmikuun vaihteessa teettämästä kyselystä. Loput eivät osaa sanoa.
Orpo kertoo havainneensa vastustuksen myös vaalikentillä.
– En ole tavannut ketään, joka kannattaisi maakuntaverotusta. Ihmiset ovat huolissaan, että uudistus lisää menoja ja nostaa veroja. Tämä on hyvin vahva ihmisten näkemys.
Veroa kannattavat vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät, tosin heidänkin joukostaan löytyy vastustajia. Kiintoisaa on, että SDP:n ja keskustan kannattajien selvä enemmistö vastustaa maakuntaveroa.
Maakuntahallintohan on ollut tärkeä ennen kaikkea keskustalle, ja SDP:kin ajaa sitä päähallituspuolueena.
– Kyllä kansa tietää. Kansa ymmärtää, etteivät tällä tavalla asiat parane. Erikoista on, että vanhuspalvelut ovat keskustalle tärkeitä, mutta silti keskusta on viemässä palveluja pois kunnilta, Orpo sanoo.
Enemmistö keskustan äänestäjistä kuitenkin kannattaa maakuntien perustamista, vaikka he eivät veroa kannatakaan. Vasemmistoliittolaiset puolestaan kannattavat maakuntaveroa mutta vastustavat maakuntien perustamista. Nämä ristiriitaiset tulokset selittynevät ainakin osin sillä, että en osaa sanoa -vastausten osuus kyselyssä on suuri.
Orpo muistuttaa, että sote-uudistus vaikuttaa mitä suurimmassa määrin tulevien valtuustojen työhön. Sote-uudistus näet siirtää sote-palvelut väliaikaishallinnolle jo heinäkuun alussa.
– Sen jälkeen valtuustoilla ei ole mitään roolia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Jos sote menee läpi, tulevat valtuustot eivät tee yhtään päätöstä, joka liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen omassa kunnassa.
Nykyhallituksen sote-malli poikkeaa edellisen porvarihallituksen ehdotuksesta siinä, että yksityisten yritysten roolia on pienennetty. Nykymalli nojaa julkisiin palveluntuottajiin. On jopa käymässä niin, että kuntien omistamia sairaalayhtiöitä pitää purkaa, koska niitä ei lueta julkiseksi palveluntuottajaksi.
Orpo muistuttaa, että terveysalan yrityksillä on tärkeä rooli: yli puolet suomalaisista käyttää yksityistä työterveyshuoltoa tai terveysvakuutusta.
– Sosiaali- ja terveysala ei tulisi päivääkään toimeen ilman yksityistä sektoria. Jos sitä ajetaan nurkkaan, kehitys kulkee väärään suuntaan.
Orpon mukaan järkevä malli on sellainen, jossa kunta järjestää palvelut kansalaisille, mutta se voi käyttää sekä julkisia että yksityisiä palveluntarjoajia. Ei ole väliä, kuka palvelut tuottaa, kunhan se tehdään tehokkaasti, hän sanoo.
– Marssijärjestyksen tulee olla selvä, julkinen on isäntä ja palveluntuottaja on renki. Suomessa on tehty hyviä ulkoistuksia, ja niistä iso osa toimii hyvin.
Hän uskoo, että yksityisten ansiosta sote-sektorin tuottavuus voisi parantua. Se tarkoittaa, että samalla työtuntimäärällä voidaan hoitaa enemmän tai paremmin asiakkaita.
– Ja jos tuottavuus paranee, syntyy myös säästöjä.
Orpo sanoo, että kokoomus ei ole luopunut valinnanvapaudesta. Puolue on myös esittänyt hoitotakuuta, joka takaisi potilaan pääsyn hoitoon tietyssä ajassa. Erona hallituksen malliin on, että kokoomuksen ehdotuksessa kunta antaisi tarvittaessa potilaalle palvelusetelin, jolla tämä voisi mennä yksityiselle puolelle silloin, kun julkinen ei pysty hoitoa tarjoamaan.
– Valinnanvapaudelle annettiin paha leima viime kaudella. Minun korvissani valinta ja vapaus ovat hyviä sanoja.
Säästöjä tarvitaan sen vuoksi, että niin sanottu kestävyysvaje tekee hyvinvointivaltion rahoittamisen vaikeaksi. Väestö ikääntyy nopeammin kuin eläkeikä nousee, joten yhä pienempi joukko työntekijöitä ja yrittäjiä joutuu rahoittamaan julkisen talouden toimintaa. Jos verotulot eivät riitä kattamaan menoja, erotus eli alijäämä rahoitetaan lainarahalla.
Suomi on vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen velkaantunut. Edellinen hallitus sai viimeisenä kokonaisena toimintavuonnaan käännettyä kehityksen hetkeksi, mutta viimeistään koronakriisi on johtanut yhä nopeampaan velkaantumiseen.
Orpon mielestä julkisen talouden kokonaiskuva on hämärtynyt, eikä kestävyysvajeesta ole juuri keskusteltu.
– Kestävyysvaje kasvaa vaarallisiin mittoihin ja uhkaa palveluja. Olen huolissani vastuuttomasta rahankäytöstä.
Hän sanoo, että kun ongelmia hoidetaan ottamalla lisää velkaa, seuraukset näkyvät myöhemmin. Velan maksavat tulevat sukupolvet kiristyvinä veroina. Se taas iskee voimakkaimmin ahkeriin työntekijöihin ja yrittäjiin.
– Kestävyysvajeesta ei ole puhuttu, koska siitä on tylsää puhua. Vasta ihan viime aikoina tälle on alkanut tulla vastakaikua. Ihmiset heräävät siihen, kuinka vastuutonta meno on.