Euroopan vakausmekanismin (EVM) vahvistaminen lisää EU:n kriisinhoidon uskottavuutta ja tehokkuutta, katsovat kymmenen EU-maan valtiovarainministerit kannanotossaan.
Kannanotossa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Hollanti, Irlanti, Tšekki ja Slovakia. Kannanotto liittyy EU:n talous- ja rahaliiton kehittämiseen, jonka yhteydessä pohditaan EVM:n uudistamista.
Euroalueen valtiot perustivat EVM:n vuonna 2012 keskinäisellä sopimuksella. EVM voi myöntää euroalueen maalle lainamuotoista rahoitustukea, jos maa ajautuu talousvaikeuksiin. EVM hakee rahoituksen markkinoilta ja lainaa varat edelleen ohjelmamaalle.
– EVM on hallitustenvälinen organisaatio, joka on suoraan tilivelvollinen omistajilleen eli euromaille. Se pysyy viimesijaisen rahoituksen tarjoajana ongelmiin ajautuneille jäsenmaille ja antaa tukea vain, jos se on välttämätöntä euroalueen ja sen jäsenmaiden vakaudelle, Suomen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kirjoittaa kolumnissaan.
Ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikasta ja sen seurauksista on aina jäsenmaalla. EU:n perussopimukset edellyttävät, että rahoitustukea voidaan antaa vain tiukkaa ehdollisuutta vastaan ja jäsenmaat eivät voi ottaa vastatakseen toisten jäsenmaiden velkaa.
– Tukea hakevan jäsenmaan velan tulee olla kestävällä tasolla. Jos velka ei ole kestävällä tasolla, se tulee järjestellä kestäväksi ennen kuin rahoitustukea voidaan myöntää, Orpo kirjoittaa.
Valtioiden velkakirjoihin yhteistoimintalausekkeet
Petteri Orpon mielestä velkajärjestelyjen prosessin tulisi olla mahdollisimman selkeä. Näin tehdään selväksi markkinoille, ettei EVM rahoita velkakestämättömiä valtioita.
Jos velkajärjestelyihin joudutaan turvautumaan, jäsenvaltio ja velkojat sopivat toimista neuvotteluissaan. Uudelleenjärjestely voisi tapahtua esimerkiksi laina-aikoja pidentämällä, korkoja alentamalla tai vaikeimmissa tapauksissa velan pääomaa leikkaamalla.
– Neuvottelujen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että kaikki velkojat saadaan osallistumaan taakanjakoon tasapuolisesti. Siksi korostamme kannanotossamme tarvetta sisällyttää valtioiden velkakirjoihin vahvat yhteistoimintalausekkeet, Orpo kirjoittaa.
Velkajärjestelyn selkeys on kaikkien osapuolten etu. Viime kädessä se helpottaa myös maiden palaamista takaisin markkinaehtoisen rahoituksen varaan.
Instituutioiden välistä työnjakoa selkiytettäisiin siten, että EVM:n tehtävänä on arvioida maan takaisinmaksukyky. EVM:n olisi rahoitustuen myöntäjänä voitava itsenäisesti ja luotettavalla tavalla arvioida tukea saavan maan kyky maksaa saamansa lainat takaisin, jotta tarvittavan rahoitustuen ehdot, määrä ja laina-aika voidaan määritellä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
Tämän lisäksi EVM:lle täytyisi taata riittävät työkalut, jotta se voisi toimia uskottavasti euroalueen kriisinhallintavälineenä.
– Tämän takia EVM:n aseman vahvistaminen on luontevaa. Samanaikaisesti tulee kuitenkin välttää päällekkäisyyksiä muiden instituutioiden kanssa, Orpo toteaa.
Ministeri @PetteriOrpo kertoo kolumnissaan, mitä kannanotto Euroopan vakausmekanismista (#EVM) merkitsee:
– Vastuu talouspolitiikasta pysyisi jäsenmailla.
– Selkeä velkajärjestely tukisi paluuta markkinoille.
– EVM arvioisi takaisinmaksukyvyn.https://t.co/4GjuspuQpZ #EU #EMU— Valtiovarainministeriö | Finansministeriet (@VMuutiset) November 2, 2018