Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi eduskunnassa esitellessään ensi vuoden budjettia, että vasemmisto-oppositio on syyttänyt hallitusta toistuvasti elvytyksen puutteesta, säästöistä ja veroja keventävästä linjasta. Lisäksi oppositio on vastustanut kiivaasti kaikkia rakenteellisia uudistuksia.
Vaikka hallitus on Orpon mukaan päättänyt karsia julkisia menoja neljällä miljardilla eurolla vaalikauden aikana, julkiset menot kasvavat silti kovaa tahtia. Hallituksen tavoitteena onkin Orpon mukaan vain hillitä menojen kasvuvauhtia.
– On korkea aika todeta yhteisesti, että veronmaksajien rahoilla tehtävä elvytys ei Suomea pelasta, Orpo totesi.
Suomen valtio ja kunnat ovat velkaantuneet vuodesta 2009 noin yhdeksän miljardin euron vuosivauhtia.
– Yhteensä olemme vuosina 2009–2016 käyttäneet noin 70 miljardia euroa enemmän kuin olemme tienanneet.
Orpon mukaan suhdannevaihteluita tasaamaan tarkoitettu velkaelvytys ei ratkaise Suomen talouden rakennemuutoksesta juontuvia ongelmia.
Ensi vuonna valtiontalouden menot ovat 55,2 miljardia euroa ja tulot 49,7 miljardia euroa. Lisää lainaa otetaan 5,5 miljardia euroa.
Velkaa otetaan saman verran kuin tänäkin vuonna. Velkaantumistahti hidastuu kehyskauden loppua kohti, kun hallituksen päätökset alkavat vaikuttaa täydellä teholla.
– Totean varmuuden vuoksi myös edustajille SDP:ssä, jotka ovat vuorotellen kauhistelleet sekä säästöjä että velkaantumisen tahtia, että nopeampitahtinen velkaantumisen taittaminen tarkoittaisi säästölistoja ja hennon talouskasvun vaarantamista, Orpo sanoi.
Palkansaajalle jää työstä enemmän käteen
Hallitus on kahdessa ensimmäisessä budjetissaan keventänyt palkansaajien verotusta yhteensä noin miljardilla eurolla.
– Pidän erittäin tärkeänä sitä, että laaja keskituloisten ryhmä, joka kannattelee suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, hyötyy nyt tehtävistä veronalennuksista. On reilua, että jokaiselle palkansaajalle jää tehdystä työstä enemmän käteen. On reilua, että ahkeruudesta palkitaan.
Ensi vuonna palkansaajien verotus kevenee 515 miljoonaa euroa osana kilpailukykysopimukseen liittyvää veroratkaisua. Kaikkein pienituloisimpien palkansaajien ja eläkeläisten maksuja kevennetään 30 miljoonalla eurolla.
Myös eläkeläisten verotusta kevennetään vastaavasti, 137 miljoonalla eurolla painottaen pieni- ja keskituloisia eläkkeensaajia.
– Kiky-sopimuksen sisältämät maksumuutokset olisivat tuoneet veronkevennyksiä vain suurituloisille, mutta hallitus päätti omilla toimillaan kohdistaa veronalennuksia myös pieni- ja keskituloisille palkansaajille sekä eläkeläisille, Orpo kertoi.
Uusia säästöjä ei voi täysin poissulkea
Orpon mukaan työllisyyttä tukevia toimia tulee nyt voimaan runsaasti. Yksi isoista rakenteellisista muutoksista on työttömyysturvan käytön muovaaminen passivoivasta aktivoivaan tukeen, kuten esimerkiksi palkkatukeen ja starttirahaan.
– Kyse on isosta muutoksesta. Sen sijaan, että käytämme julkisia varojan työttömyyteen, käytetään niitä mieluummin aktiivisen työllistymisen tukemiseen.
Hallitus odottaa 10 000 uutta työpaikkaa työttömyysturvan uudistamista ja muita työllisyyttä parantavia keinoja parhaillaan pohtivasta kolmikantaisesta työryhmästä.
Budjettiehdotukseen hallitus on sisällyttänyt esitykset työvoimatoimistojen palvelujen tehostamisesta. Työttömien nykyistä parempaan palvelemiseen ja työllistymiseen satsataan 17 miljoonaa euroa, jolla on tarkoitus ostaa erityisesti yksityistä työnvälitystä.
– Jatkossa jokaiselle työttömälle järjestetään haastattelu kolmen kuukauden välein. Jokaiselle työttömälle laaditaan henkilökohtainen työllistymissuunnitelma. Työttömiä ei saa jättää yksin, vaan heitä on autettava työllistymisvalmiuksien parantamisessa ja työpaikan löytämisessä.
Ensi vuoden budjettiehdotuksessa hallitus ei esitä uusia säästötoimenpiteitä. Jo aiemmin sovittuja merkittäviä säästöjä kohdistuu muun muassa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, opintotukeen ja indeksisidonnaisiin etuuksiin.
– Hallitus on tehnyt linjavalinnan satsata työllisyyttä vahvistaviin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin ikuisuuksiin jatkuvien leikkauslistojen sijaan. Silti emme voi täysin sulkea pois myös uusien säästöjen tarpeellisuutta tulevaisuudessa – erityisesti siinä tilanteessa, jossa hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät kykenisi riittäviin, työllisyyttä vahvistaviin ratkaisuihin, Orpo linjasi.