Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan Suomen tämänhetkinen tilanne vaatii päätöksiä ja uudistuksia. Orpo kirjoittaa Aamulehden Näkökulmassa, että julkista taloutta vahvistavat sopeutus- ja rakennepäätökset ovat paras tae sille, että Suomen vahva luottoluokitus turvataan tulevaisuudessakin. Terveellä julkisella taloudella voidaan rahoittaa yhteiskunnan tärkeimmät palvelut ja tulonsiirrot, kuten peruskoulutus, terveydenhoito ja lapsilisät.
– Isänmaan etu vaatii, että kaikki hallituksen tekemät päätökset viedään eteenpäin. Hallitus- ja oppositiopuolueiden kanssa neuvotellaan yhdessä sovittua sote-ratkaisua, kehyspäätöksiä ja toteutetaan rakennetoimia. Yhteisöveroremontilla ja panostuksilla uuteen kasvuun vauhditetaan työpaikkojen syntymistä, Orpo kirjoittaa.
Hänen mielestään yrityksiä koskevaan sääntelyyn on puututtava, sillä talouskasvun tiellä ei saa olla esteitä. Hänen mukaansa työnantajien kuormittaminen yhä uusilla velvoitteilla ei lisää yritysten mahdollisuuksia luoda uutta kasvua ja työpaikkoja.
– Erityisen tärkeää sääntelytaakan keventäminen on pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa on lähes kaksi kolmasosaa Suomen yksityisen sektorin työpaikoista. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät paljon ihmisiä, mutta niillä on muita heikommat mahdollisuudet luovia työmarkkinoiden byrokratiaviidakon keskellä, Orpo kirjoittaa.
Ryhmäjohtaja huomioi kirjoituksessaan työmarkkinajärjestöt, jotka valmistelevat kolmikannassa vastuullisia työmarkkinauudistuksia. Näistä erityisesti eläkeuudistus on nähty tärkeänä. Orpo muistuttaa, että kyseisten rakenteellisten päätösten toteuttamisella on olennainen vaikutus Suomen julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Hallituksen on hänen mukaansa odotettava kolmikannan valmistelutyöltä onnistumisia, ja uudistusten on oltava tasoltaan riittävän kunnianhimoisia.
– Mikäli työmarkkinajärjestöt eivät onnistu valmistelemaan riittäviä uudistuksia, hallituksen on oltava joka tapauksessa valmis tekemään päätökset ja viemään uudistukset eteenpäin. Poliittista päätösvaltaa käyttävän hallituksen on vastattava siitä, että myös kolmikantaisesti valmistellut uudistukset toteutetaan.
Orpon mukaan suomalaiset ymmärtävät kehysriihessä tehtyjen päätösten välttämättömyyden, vaikka lähes kaikki etujärjestöt, palkansaajat ja työnantajat ovat 2,3 miljardin euron veronkorotuksia ja menoleikkauksia kritisoineet. Hän korostaa, että taloustalkoot koskettavat kaikkia suomalaisia asemasta tai varallisuudesta riippumatta.
– Kriisitietoinen kansa ymmärtää, ettei Suomella ole varaa jättää tekemättä yhtään uudistusta vakavassa taloustilanteessa. Tämä pitää kaikkien päättäjien sisäistää, hän toteaa.
Orpo muistuttaa, että varoitus päätösten lykkäämisen vaikutuksista saatiin jo kaksi viikkoa sitten. Hän viittaa luottoluokittaja Standard & Poor’siin, joka laski Suomen luottoluokituksen näkymiä. Luottoluokitus säilyi edelleen AAA-luokassa, mutta Orpo näkee, että epävarmuus Suomen julkista taloutta kohtaan kasvoi. Yhtiön arvion mukaan on nimittäin mahdollista, että Suomen luottoluokitus on vaarassa laskea lähivuosien aikana, mikäli talouden trendit eivät käänny parempaan suuntaan.
– On selvää, että hallituksen talouspoliittiset päätökset eivät voi perustua yksittäisen luottoluokittajan arvioihin julkisen taloutemme tilasta. Siitä huolimatta Standard & Poor’sin ilmoitus oli Suomelle varoitusmerkki siitä, mitä joudumme kohtaamaan, ellemme kykene määrätietoisesti viemään eteenpäin tehtyjä kehys- ja rakennepäätöksiä. On tärkeää, että myös markkinat luottavat Suomen omaan kykyyn hoitaa asioitaan.
Mahdollisen luottoluokituksen heikentymisellä olisi Orpon mukaan suorat vaikutukset siihen, millä hinnalla yritykset pystyvät hankkimaan rahoitusta markkinoilta, tekemään investointeja ja luomaan työtä suomalaisille.