Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok./EPP) mukaan populismin sääntöihin kuuluu, ettei se koskaan kanna loppuun asti. Sarvamaan mielestä populistista politiikkaa määrittävät yksinkertaiset säännöt.
”Äänestäjille kerrotaan vain se, mitä he haluavat kuulla. Kun taloudessa menee huonosti, ongelmat työnnetään muun maailman vastuulle – emmehän me mitään kreikkalaisia rupea elättämään. Kun naapurustossa soditaan, ongelmat työnnetään sivuun ja suljetaan silmämme muiden hädältä – eihän meidän tarvitse syyrialaisista huolehtia, kyllä mekin itse omat sotamme sodittiin. Epärealistiset lupaukset osoittautuvat väistämättä katteettomiksi ja vihamieliset asenteet kestämättömiksi”, Sarvamaa kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissa.
Finanssi- ja siirtolaiskriisin kaltaisen kansainväliset haasteet ovat Sarvamaan mukaan tarjonneet viime vuosina alustan takapajuisen protektionismin ja rasistisen vihapuheen normalisoitumiselle.
”Julkisessa keskustelussa yhteistyö ja ymmärtäväisyys ovat joutuneet käymään taistoa sulkeutuneisuuden ja muukalaisvihan kanssa. Populismi on arkipäiväistynyt.”
Sarvamaan mukaan pienelle Suomelle on väistämättä paras vaihtoehto olla osa solidaarista ja eteenpäin katsovaa rauhan, yhteistyön ja hyvinvoinnin eurooppalaista yhteisöä. Myönteistä hänen mukaansa on, että valtaosa suomalaisista ei kannata EU-kansanäänestystä, mikä kävi ilmi Ylen alkuviikolla julkaisemassa kyselyssä. Aiemmin tuki kansanäänestykselle on kansalaisten keskuudessa ollut suurempi.
”Mikä on muuttanut suomalaisten mielen, mikä meidät ajoi positiiviseen käännekohtaan? Syitä on monia, mutta asennemuutosta selittävät ennen kaikkea Brexitin ja Donald Trumpin kaltaiset myllerrykset muualla maailmassa.”
Sarvamaan mukaan nyt on pidettävä tiukasti kiinni yhteistyöllä saavutetuista eduista ja eurooppalaisesta identiteetistä.
”Unionia pitää toki väistämättä uudistaa, mutta hajottamaan sitä ei ruveta. Me osaamme olla suomalaisia ja eurooppalaisia, yhtä aikaa”, Sarvamaa sanoo.