Verkkouutiset

Petri Sarvamaa: Nord Stream 2 -putki olisi vaatinut turvallisuusselvitystä

Europarlamentaarikon mielestä oli virhe, että turvallisuusselvitys kaasuputkesta sivuutettiin.

Kokoomuksen eurokansanedustajat Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen tulivat pari viikkoa sitten julkisuuteen vaatimalla turvallisuusselvityksen tekoa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta. Tällaista ei ole kuitenkaan maamme hallituksessa koettu tarpeelliseksi.

– Tässä on selvää Venäjän hyssyttelyn makua. Turvallisuusselvitys olisi ilman muuta pitänyt tehdä, toteaa Petri Sarvamaa Verkkouutisille.

Venäjän Nord Stream 2 -kaasuputkihanke on herättänyt huolta EU:ssa. Sen nähdään lisäävän energiariippuvuutta Venäjästä, vaikka EU:n tavoite on päinvastainen.

Lisäksi Venäjän arvaamattomuuden vuoksi putken nähdään vaarantavan Euroopan turvallisuuden. Tällä perusteella muun muassa Ruotsi ja Tanska ovat vastustaneet hanketta.

Suomi pitää putkihanketta puhtaasti ympäristökysymyksenä ja taloudellisena hankkeena. Perustelunamme on, että emme käytä putkessa kulkevaa kaasua. Suomi ei virallisesti halua nostaa Nord Stream 2:n turvallisuusulottuvuutta esille.

Nord Stream 2 mahdollistaa sen, että Venäjä vie Eurooppaan myytävän kaasun Itämeren pohjaa pitkin suoraan Saksaan ja kiertää Ukrainan. Ukrainan kautta virtaavan venäläisen kaasun tuomat tulot ovat maan taloudelle tällä hetkellä elintärkeitä. Tämä näkökulma on herättänyt aika vähän huomiota.

– Ukraina kysymys on myös yksi keskeisistä ongelmista Nord Stream 2:n kohdalla, sanoo Sarvamaa.

Euroopan turvallisuus ja energiariippuvuus Venäjästä ovat yleinen huolenaihe keskusteluissa EU-parlamentin käytävillä.

– Suomi ei virallisesti tätä huolta tunnusta. Suomea kyllä ymmärretään tässä, koska olemme jonkinasteinen poikkeustapaus, sanoo Sarvamaa.

Myös Baltian maat ja Puola ovat putken äänekkäitä vastustajia ja mailla on hyvin erilainen näkemys putken vaikutuksista kuin Suomella.

– Kyse ei missään tapauksessa ole pelkästä bisneksestä enkä pidä tätä hanketta järkevänä, toteaa Sarvamaa.

Suomi on poikkeus

Presidentinvaalikeskustelut ovat viimeistään tuoneet selväksi turvallisuuspolitiikkamme ristiriidan. Vaikka enemmistö kansasta uskoo, ettei Suomi kykenisi pysyttelemään Venäjän ja Naton välisen konfliktin ulkopuolella ei enemmistö halua, että Suomi liittoutuisi Naton kanssa.

– EU:ssa ymmärretään Suomen asema Venäjän naapurina, varsinkin sosialistileirissä. Mutta toisaalta moni ei silti oikeasti ymmärrä, sanoo Sarvamaa.

Hänen mukaansa Suomen erityisasemasta on tullut mantra, jota hoetaan. Myös Natosta Suomen kumppanit painottavat, että jäsenyyden hakeminen on täysin Suomen oma asia ja että Suomi päättää asiasta itse.

– Suomessa tätä käytetään selityksenä. Voidaan silti kysyä, edistääkö tämän hokeminen jollain lailla Suomen asiaa liittolaisten keskuudessa, Sarvamaa pohtii.

Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on useaan otteeseen korostanut, että Suomi päättää asian itse.

– Tätä on vaikea ymmärtää, miksi asia on niin ongelmallinen, kun samalla Suomi jakaa Naton arvot ja sotilaallisella puolella olemme nettomaksaja. Valitamme asemaamme. Samalla uskomme, että tosipaikan tullen meitä autetaan, vaikka Naton artikla 5 ei meitä koske, Sarvamaa toteaa.

RISTO MAJANIEMI, Bryssel

Uusimmat
MAINOS