Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok./EPP) on tyytyväinen komission julkaisemaan EU:n metsästrategiaan. Sen sisällössä on merkittäviä muutoksia verrattuna aiemmin vuodettuun luonnokseen.
Sarvamaa toteaa, että Suomi ja muut jäsenmaat saavat jatkossakin päättää, miten metsiään hoitavat. Hän on myös varovaisen tyytyväinen muihin metsiin vaikuttaviin lainsäädäntöesityksiin, kuten LULUCF-lainsäädäntöön.
Suomalaisten vaikuttamistyöllä on ollut suuri merkitys lopputuloksessa, sillä viesti kuultiin Brysselissä. Ympäristö- ja talousnäkökulmat ovat Petri Sarvamaan mukaan nyt paremmin tasapainossa.
– Ensimmäiset vuodot metsästrategiasta olivat todella huolestuttavia, ja saivat aikaan murskakritiikkiä parlamentilta, jäsenvaltioilta sekä yksityiseltä sektorilta, Petri Sarvamaa toteaa tiedotteessa.
– Niissä tasapaino oli täysin vinoutunut, ja metsiä tarkasteltiin lähinnä suojelunäkökulmasta unohtaen niiden merkitys kiertotaloudelle fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Komission pohjaesitys sellaisenaan olisi ollut katastrofi Suomen metsätaloudelle.
Kansallinen toimivalta saa ansaitsemansa arvon
Europarlamentaarikko kirjelmöi jo aiemmin komissiolle esittäen tasapainoista strategiaa, jossa kestävän metsänhoidon taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus otetaan huomioon.
Mukana kirjeessä oli myös parlamentin suurimman EPP-ryhmän johto. Lisäksi Sarvamaa julkaisi yhteiskirjeen Suomen metsämyönteisten meppien kanssa.
– Strategiassa tunnustetaan metsänomistajien asema, läheisyysperiaatteen kunnioittaminen sekä metsäteollisuuden koko arvoketjun merkitys taloudelle. Metsäpolitiikan kansalliselle toimivallalle annetaan sen ansaitsema arvo ja avainsana on metsien monikäyttöisyys, Sarvamaa jatkaa.
Yksi huomattava parannus liittyy lyhytikäisten puutuotteiden rooliin. Ensimmäisessä versiossa puun käyttö näihin tuotteisiin haluttiin minimoida, mutta lopullisessa versioissa niiden rooli fossiilisten tuotteiden korvaajina on ymmärretty.
Avohakkuita metsänhoitometodina ei pyritä kieltämään. Sarvamaan mukaan myös LULUCF:ssä Suomelle laskettu nielutavoite vuosien 2016–2018 perusteella vaikuttaa kohtuulliselta.
– Kaiken kaikkiaan pahimmat kauhukuvat eivät toteutuneet, ja näitä esityksiä voidaan lähteä jatkotyöstämään parlamentissa sekä neuvostossa. Olen tyytyväinen suomalaisten aktiiviseen vaikuttamistyöhön, jolla oli selvä vaikutus komission lopulliseen kannanmuodostukseen, Petri Sarvamaa toteaa.
– Huoliamme kyllä kuullaan, kunhan ymmärrämme pitää ääntä tilanteen vaatiessa.