Rikoksentorjuntaneuvosto on selvittänyt selvittää vuoden 2017 katsauksessaan petosrikollisuuden tilannetta Suomessa ja keinoja yksityishenkilöihin kohdistuvien petosten ehkäisemiseksi.
Petosrikollisuus on ollut merkittävässä kasvussa Suomessa 2010-luvulla, joten tietoa petoksista ja niiden torjuntakeinoista tarvitaan yhä enemmän. Poliisin tilastoimat petokset ja niiden yritykset kaksinkertaistuivat vuodesta 2010 (20 380 tapausta) vuoteen 2016 (40 416 tapausta).
Petoksista aiheutuu merkittäviä taloudellisia haittoja niiden uhreille ja yhteiskunnalle. Petosten selvittely myös kuormittaa viranomaisia, vaikka suuren osan etenkin lievistä petoksista arvioidaankin jäävän viranomaisilta piiloon.
Yksitoista suositusta
Katsauksessa keskitytään kolmeen petostyyppiin: internetin myyntipetoksiin, identiteettivarkauksiin ja senioreihin kohdistuviin petoksiin.
Katsauksen koonnut työryhmä antaa 11 suositusta näiden rikostyyppien ja yleensä petosrikollisuuden ehkäisemiseksi.
Petosten ehkäisemiseksi tarvitaan ennen kaikkea viranomaisten ja muiden olennaisten toimijoiden, kuten pankkien, ajantasaista tiedotusta ja neuvontaa. Petoksista tiedottamisen täytyy olla aktiivista eri kanavissa ja myös paikallisella tasolla, jotta se tavoittaa eri kohderyhmät, myös ikääntyneet.
Viranomaistyön tueksi tarvitaan lisäksi ajantasaista ja yksityiskohtaisempaa tutkimustietoa petosrikollisuudesta.
Myyntipetoksia ehkäistään internetin myyntipaikkojen hyvillä turvallisuuskäytännöillä ja -neuvoilla. Myös netissä tai puhelimitse toteutettavista tilausansoista tarvitaan kuluttajille lisää neuvoja.
Identiteettivarkauksien ehkäisemiseksi jokaisen täytyisi olla varovainen omien henkilötietojensa kanssa, mutta myös henkilörekistereitä ylläpitävillä organisaatioilla on siinä keskeinen rooli.
Senioreihin kohdistuvat petokset ovat monella tapaa ajankohtaisia, sillä esimerkiksi valepoliisitapaukset ovat lisääntyneet merkittävästi. Keskeisiä tiedonjakajia ikääntyneille ja heidän läheisilleen ovat esimerkiksi vanhusten parissa työskentelevät järjestöt ja muut ammattilaiset.
– Petosten taloudelliset ja inhimilliset seuraukset koskettavat monia suomalaisia ja koko yhteiskuntaa. Petosten ehkäisyssä korostuvat kansalaisten oma aktiivisuus ja viranomaisten ja muiden ammattilaisten rooli ajantasaisen ja oikean tiedon jakamisessa. Kuka tahansa voi joutua huijausyrityksen kohteeksi, joten on tärkeää pitää yllä tietoisuutta ja pitää huolta myös läheisten turvallisuudesta, rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Eija Velitski toteaa.
Petoksilta voi suojautua myös itse
Jokainen voi varautua huijausyrityksiin esimerkiksi suojaamalla pankkitilinsä ja maksuvälineensä. Verkkopankkitunnuksia ei koskaan pidä luovuttaa ulkopuoliselle, vaikka joku niitä kyselisi.
Pankkitilille ja maksukortille asetettavilla turvarajoilla voi pienentää mahdollisesta petoksesta aiheutuvia vahinkoja.
Painostavista, epäilyttävistä ja pyytämättä tulleista myyntitarjouksista on aina oikeus kieltäytyä.
Lisäksi internetissä kannattaa olla varovainen ja kriittinen esimerkiksi silloin, kun jakaa itsestään tietoja sosiaalisessa mediassa tai saa yllättäviä tai epäilyttäviä tarjouksia tai varoituksia sähköpostiinsa.
Jos epäilee joutuneensa petoksen tai sen yrityksen kohteeksi, kannattaa siitä ilmoittaa poliisille tai kuluttajaviranomaiselle. Kaikki tieto petoksista ja huijauksista on hyödyllistä niiden torjumiseksi.