Corleonen mafiaperheen päällikkö Salvatore Riina kuoli aamuyöllä vankilasairaalassa Parmassa. Hän istui 26 elinkautista vankeustuomiota. Riina johti diktatorisesti Cosa Nostran korkeinta hallintoelintä komissiota 1980-luvun alusta pidätykseensä 15. tammikuuta 1993 saakka. Tätä ennen hän piileskeli viranomaisilta 24 vuotta.
Riina oli vastuussa kymmenien poliisien, poliitikkojen, tuomareiden ja mafian vastustajien kuolemasta. Mafiakomission siunaamien uhrien joukkoon kuuluu muun muassa Italian nykyisen presidentin Sergio Mattarellan veli, silloinen Sisilian maakuntahallituksen puheenjohtaja Piersanti Mattarella, jonka Cosa Nostra ampui Palermossa 6. tammikuuta 1980.
Vuonna 1981 Riina liittolaisineen aloitti Sisilian suuren mafiasodan, joka vaati vajaassa kolmessa vuodessa yli tuhat kuolonuhria.
Salvatore Riina aloitti tappamisen 18-vuotiaana. Rikollinen ura Cosa Nostrassa eteni nopeasti. Vuonna 1958 hän osallistui Corleonen mafiaperheen päällikön Michele Navarran murhaan.
Hän osallistui myös Sisiliassa vuosina 1961-63 käytyyn mafiasotaan, joka loppuselvitys huipentui vuonna 1969 ns. Viale Lazion verilöylyyn. Riina joukkoineen tappoi palermolaisen mafiapäällikkö Michele Cavataion ja neljä muuta mafiosoa. Vuonna 1971 hän oli murharyhmässä, joka ampui Palermon korkeimman syyttäjäviranomaisen Pietro Scaglionen.
1970-luvun kuluessa Riina lujitti valtaansa ja muodosti Cosa Nostraan ns. corleonesien ryhmittymän. Vuonna 1981 oli aika iskeä ja Riina aloitti historian kenties verisimmän mafiasodan. Sodan jälkeen ”Peto” Corleonesta oli Cosa Nostran diktaattori, jonka päätöksiä ei kukaan uskaltanut vastustaa.
Mafiaterroria
Sisilian suurta mafiasotaa seurasi yli 400 mafioson pidätykset ja oikeudenkäynti, kiitos hävinneiden puolelle jääneen Tommaso Buscettan paljastusten.
Kääntääkseen huomion pois mafiasta, Cosa Nostran komissio määräsi terrori-iskun pikajunaan. Pommi-iskua tutkineen Firenzen mafianvastaisen aluevirasto DDA:n mukaan Riina oli alullepanijana ja toimeksiantajana Cosa Nostran toimintaa ohjaavassa komissiossa, jossa päätettiin pikajuna 904:n pommi-iskusta.
Junaan asennettiin pommi, joka räjäytettiin Keski-Italiassa rautatietunnelissa lähellä Bolognaa. Iskussa sai surmansa 16 ihmistä ja 267 loukkaantui. Riina kuitenkin vapautettiin syytteestä, mutta terrori-iskun taustoja ole vieläkään täysin selvitetty.
Teosta tuomittiin jo vuonna 1992 elinkautiseen rangaistukseen useita mafiosoja, mukaan lukien palermolaisen Porta Nuovan mafiaperheen päällikkö ja mafiakomission jäsen Giuseppe ”don Pippo” Calò. Hän sai johdettavakseen iskun käytännön järjestelyt. Calò piti majaansa Roomassa ja toimi Cosa Nostran ”suurlähettiläänä” Italian poliittisiin piireihin.
Firenzen DDA:n mukaan Cosa Nostra yritti naamioida teon poliittiseksi terroriteoksi, joista Italia oli surullisen kuuluisa 1970- ja 1980-luvuilla.
DDA:n mukaan Cosa Nostra halusi antaa poliittisille kontakteilleen, jotka 1980-luvulla eivät olleet vähäiset, painostusviestin Palermossa alkaneen mafianvastaisen suuroikeudenkäynnin vuoksi. Cosa Nostra halusi viestittää, että yli 400 mafioson joutuminen oikeuden eteen ja heidän mahdollinen tuomitsemisensa voisi johtaa muihinkin vastaaviin tekoihin.
Vuosikymmeniä kestäneissä tutkimuksissa on ilmennyt, että ainakin Cosa Nostran sisällä kaikille oli päivänselvää, että järjestö oli junaiskun takana, ja että teko oli vastaus syyskuussa 1984 tapahtuneille mafiosojen massapidätyksille ja Palermossa alkaneelle suuroikeudenkäynnille.
Syyttäjät ja tutkintatuomarit Giovanni Falcone, Paolo Borsellino, Domenico Signorino ja Giuseppe Ayala allekirjoittivat mafiosojen pidätysmääräykset. Suuroikeudenkäynnissä tuomittiin yli 360 mafiosoa yhteensä lähes 2700 vuodeksi vankeuteen vuonna 1986. Tämä ei jäänyt vaille seurauksia.
Pikajuna 904:n iskussa pommiin käytettiin Setex H- ja Brixia B5-räjähdysaineita. Tutkimusten mukaan samoista aineista tehtiin pommi, jolla tuomari Giovanni Falcone ja tämän seurassa ollut sveitsiläinen tuomari Carla del Ponte yritettiin tappaa Palermossa vuonna 1989. Del Ponte tutki tuolloin Cosa Nostran rahanpesua Sveitsissä.
Niin ikään samoista aineista tehtiin autopommi, joka surmasi toiseksi mafianvastaisen taistelun symboliksi kohonneen tuomari Paolo Borsellinon ja kuusi hänen henkivartijaansa Palermossa heinäkuussa 1992.
Saman vuoden toukokuussa Cosa Nostra oli jo tappanut Falconen, tämän vaimon ja kolme henkivartijaa Palermoon johtavalla moottoritiellä. Tien alle viemäriin asennetut 500 kiloa räjähdettä oli saatu pääasiassa toisen maailmansodan aikaisista lentopommeista, jotka Cosa Nostra nosti Välimerestä.
Tyytymättömyyttään poliittisiin kontakteihinsa Riinan johtama Cosa Nostra viestitti myös ampumalla kristillisdemokraattisen europarlamentaarikko Salvo Liman Palermossa maaliskuussa 1992. Liman mafiakontaktit eivät olleet salaisuus kenellekään.
Tätä seurasi vielä Cosa Nostran terroriaalto. Firenzessä, Roomassa ja Milanossa räjäytettiin autopommit, joissa sai surmansa yhteensä kymmenen ihmistä ja noin sata loukkaantui.
Myös mafiaa vastaan televisiossa puhunut tv-showjuontaja Maurizio Costanzo yritettiin räjäyttää Roomassa. Hän vältti kuoleman muutaman sekunnin ansiosta, mutta kymmenen ihmistä loukkaantui.
Cosa Nostran Italian parlamentin lähelle asettama pommi löydettiin ajoissa ja tehtiin vaarattomaksi. Verilöylyltä vältyttiin myös Rooman olympiastadionin parkkipaikalla. Cosa Nostra aikoi räjäyttää autopommin AS Roman jalkapallo-ottelun päätteeksi, mutta television kaukosäätimestä nikkaroitu laukaisin ei toiminutkaan.
Salvatore Riinan edustaman Corleonen mafian terrori ja hyökkäys valtiota vastaan päättyi hänen pidättämiseensä tammikuussa 1993.
Hänen seuraajansa Bernardo Provenzano muutti Cosa Nostralle valtion vastatoimien takia kalliiksi käyneen strategian täysin. Järjestö vetäytyi kuoreensa ja lopetti poliisien, poliitikkojen, tuomareiden ja sivullisten silmittömän tappamisen. Ainakin toistaiseksi nykyiseksi päälliköiden päälliköksi epäilty Matteo Messina Denaro on jatkanut samalla linjalla.