Rahoitus on siirretty väylien nimeämättömistä kehittämishankkeista ja sillä on tarkoitus vähentää liikenneverkon ns. korjausvelkaa.
Rahoitus kohdistuu maanteiden, rautateiden ja yksityisteiden parantamiseen sekä kaupunkiseutujen liikennehankkeiden tukemiseen. Lisärahoitus täydentää helmikuussa 2016 julkaistua hallituksen 600 miljoonan euron korjausvelkaohjelmaa.
– Hallitus on myöntänyt yhteensä noin miljardin euron lisäpanostuksen korjausvelan taittamiseksi. Nyt osoitetulla perusväylänpidon lisärahoituksella vastataan asiakastarpeisiin useissa kohteissa eri puolilla Suomea. Ohjelman valmistelussa on painotettu erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, työmatkaliikenteen tarpeita ja liikenneturvallisuutta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).
Lisärahoituksen kohteet on valittu Liikenneviraston ja ELY- keskusten aineistoihin perustuen. Työssä on hyödynnetty merkittävästi myös tuoretta tietoa asiakkaiden tarpeista.
Lisärahoituksesta kohdennetaan maanteille 163 miljoonaa euroa ja rautateille 101 miljoonaa euroa. Maanteillä tehtäviä töitä ovat erilaiset liittymä- ja kaistajärjestelyt, teiden parantamiset, ohituskaistat ja rekkaparkit. Suurin yksittäinen hanke on Vekaransalmen lossin korvaaminen sillalla, jonka kustannusarvio on 19,4 miljoonaa euroa.
Niin ikään rahoituksen turvin toteutetaan elinkeinoelämälle tärkeiden teiden parantamisia ja tierakenteiden peruskorjauksia. Lisärahoituksesta kohdennetaan 30 miljoonaa euroa valtakunnallisesti yksityisteiden parantamisen valtionavustuksiin. Avustusten lisärahoituksella parannetaan muun muassa puukuljetusten kuljetusketjuja ja turvallisuutta.
Rautateillä merkittävä panostus kohdennetaan väleihin Tampere – Seinäjoki ja Tuomioja – Raahe sekä rantaradan korjauksiin. Lisäksi huonokuntoisia ja tekniikaltaan vanhentuneita turvalaitteita uusitaan useilla rataosilla ja ratapihoilla.
– Esimerkiksi akselipainojen nostoilla tehostetaan merkittävästi elinkeinoelämän kuljetusketjuja. Varikkojen ja raiteistojen kunnostaminen puolestaan edistää rautatieliikenteen kilpailun vapauttamista, Berner kertoo.
Maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) sopimusten mukaisiin kohteisiin Helsingin seudulla sekä Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduilla kohdennetaan myös rahoitusta. Rahoituksella tuetaan muun muassa Nurmijärvellä Klaukkalan ohikulkutien rakentamista ja Turun seudulla Turun E18 kehätietä.