Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti eilen tiistaina illalla aloittaa omana asianaan selvityksen eduskunnan kattavan tiedonsaantioikeuden perustuslainmukaisesta toteutumisesta.
Valiokunta toteaa, että eduskunnan on ylimpänä valtioelimenä saatava luotettavat ja kattavat tiedot päätöksentekonsa perustaksi. Tämä on perustuslaissa säädettyjen kansanvaltaisen hallitusmuodon perusteiden toteuttamisen välttämättömiä edellytyksiä.
Eduskunnalla on perustuslain mukaan oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä̈ tarvitsemansa tiedot. Säännös sisältää yhtäältä valtioneuvoston velvollisuuden oma-aloitteisesti toimittaa eduskunnan tarvitsemat tiedot ja toisaalta velvollisuuden toimittaa eduskunnan pyytämät tiedot. Asianomaisen ministerin tulee huolehtia siitä, että valiokunta saa viipymättä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tiedot.
Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan valiokunnan tietojensaantioikeuteen ei vaikuta se, että valiokunnan tarvitsemat tiedot olisivat esimerkiksi oikeudelliselta luonteeltaan salassa pidettäviä. Perustuslaissa ei ole säädetty sellaisista perusteista, joiden käsillä ollessa valtioneuvosto tai yksittäinen ministeriö voisi jättää jonkin tiedon antamatta eduskunnalle.
– Ilmeistä on, että tietojen tarpeellisuuden arviointi kuuluu eduskunnan yksinomaiseen toimivaltaan, perustuslakivaliokunnan pöytäkirjassa todetaan.
Ongelmat tiedonsaannissa selvitettävä
Valiokunta toteaa, että eduskunnan kattavan tiedonsaantioikeuden perustuslainmukaisessa toteutumisessa on ollut ongelmia, joita on syytä selvittää.
Ensimmäisenä asiakohtana valiokunta listaa valmiuslain.
– Nyt käsillä olevien poikkeusolojen aikana perustuslakivaliokunta on useaan otteeseen käsitellessään rajoitustoimenpiteitä koskevaa lainsäädäntöä joutunut korostamaan eduskunnan tiedonsaantioikeuksien merkitystä ja valiokunnan tarvetta saada kaikki asian käsittelyssä merkityksellinen tieto asianmukaisesti esitettynä, valiokunta perustelee pöytäkirjassaan.
Valiokunta on joutunut erikseen käyttämään perustuslain 47 §:n mukaisia tiedonsaantioikeuksia saadakseen sellaista selvitystä, joka valiokunnan mielestä olisi tullut toimittaa sen käyttöön oma-aloitteisesti. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston on syytä kiinnittää asiaan erityistä huomiota.
Valiokunnan mukaan on vaikuttanut siltä, että valiokunnan käynnissä olevien poikkeusolojen aikana esittämiä huomioita tiedonsaantioikeuden toteuttamisesta ei ole otettu huomioon.
Valiokunnan mukaan tiedonkulun ongelmallisuus ei ole rajoittunut käsillä oleviin poikkeusoloihin, vaan käsitellessään esimerkiksi sote-uudistusta edellisellä vaalikaudella valiokunta joutui useaan otteeseen pyytämään valtioneuvostolta hallituksen esityksestä ilmenevää tarkempaa selvitystä.
– Ilmeistä on, että myös muilla valiokunnilla on ollut samankaltaisia kokemuksia, valiokunta toteaa.
Päivi Nergin toiminta jälleen tapetilla
Kolmantena asiana listalla on apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen tuore ratkaisu, joka koskee valtiovarainministeriön menettelyä tietojen antamisessa eduskunnalle. Ministeriö oli pimittänyt maakunta- ja sote -uudistuksen ratkaisevilla hetkillä eduskunnalta olennaisia tietoja. Apulaisoikeuskansleri Puumalainen kuitenkin katsoi, että asiassa saadusta selvityksestä ei ilmennyt, että esityksen valmistelijat olisivat jättäneet eduskunnalle kertomatta asian käsittelyn kannalta merkityksellisiä tietoja.
Asia liittyy alivaltiosihteeri Päivi Nergin toimintaan viime vaalikaudella, minkä vuoksi Nergin nimittämistä valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi on lykätty.
– Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu poikkeaa eduskunnan näkemyksestä. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on sivuutettu se perustuslaillinen näkökulma, jonka mukaan valtioneuvoston laillisuusvalvonta ei voi perustuslain mukaan määrittää sitä, millaista tietoa eduskunta pitää tarpeellisena. Oikeuskanslerinviraston valvontatoimivalta ei ulotu eduskuntaan, valiokunta toteaa.
Eduskunnan kanslian asiassa antaman selvityksen mukaan ministeriön virkamiesten menettely vaikutti myös valiokuntatyön sisältöön.
– Mikäli hallituksen sote-esitykseen sisältyvät lait olisi viime vaalikaudella ehditty käsitellä ja hyväksyä annettujen tietojen varassa, sanottu menettely olisi johtanut siihen, että lainsäädäntö olisi eduskunnassa hyväksytty virheellisenä.
Lisäksi perustuslakivaliokunta on joutunut useaan otteeseen kiinnittämään valtioneuvoston vakavaa huomiota vaatimukseen eduskunnan riittävästä ja ajantasaisesta informoimisesta myös EU-asioissa.
Valiokunta kutsuu asiassa kuultaviksi valtioneuvoston kanslian edustajan, oikeuskansleri, oikeusministeriön edustajan sekä professori Mikael Hidénin, professori Olli Mäenpään, professori Tuomas Ojasen, professori Veli-Pekka Viljasen ja professori Janne Salmisen.
Perustuslakivaliokunta päätti pyytää eduskunnan muilta valiokunnilta asiasta lausuntoa. Lausunnot on annettava 22. toukokuuta mennessä.