Suomessa järjestettiin 2017–2018 kaksivuotinen perustulokokeilu. Työllisyyttä koskevat rekisteritiedot kattavat molemmat kokeiluvuodet ja kyselytutkimuksen tulokset on analysoitu aiempaa laajemmin. Lisäksi perustuloa saaneiden henkilöiden haastatteluihin perustuva tutkimus täydentää kuvaa kokeilusta.
Arvioinnin ennakkosuunnitelman mukaisesti perustulon työllisyysvaikutukset mitattiin marraskuun 2017 ja lokakuun 2018 välisenä ajanjaksona. Perustuloa saaneiden työllisyys parani sen aikana hieman enemmän kuin vertailuryhmällä. Tarkastelujaksolla perustulo lisäsi työpäivien lukumäärää kuudella päivällä, ja perustuloa saaneet olivat töissä keskimäärin 78 päivää.
Tutkijan mukaan vaikutusten tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu työttömien aktiivimalli, joka tiukensi työttömyysturvan saamisen ehtoja epäsymmetrisesti molemmissa tutkimusryhmissä.
– Kokeilun toisen vuoden vaikutuksia on mahdotonta erottaa aktiivimallin vaikutuksista, sanoo johtava tutkija Kari Hämäläinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Ensimmäisen kokeiluvuoden aikana, jolloin aktiivimalli ei ollut käytössä, perustulolla ei ollut työllisyysvaikutuksia koko perustuloryhmän tasolla. Perustulo näyttää kuitenkin vaikuttaneen eri ryhmiin hieman eri tavalla, sillä esimerkiksi perustuloa saaneissa lapsiperheissä työllisyys parani molempina kokeiluvuosina. Ryhmäkohtaiset tulokset ovat kuitenkin epävarmoja havaintojen vähyyden ja lukuisten testausten takia.
– Kokonaisuudessaan kokeilun työllisyysvaikutus jäi pieneksi. Tämä kertoo siitä, että osalla Kelan työttömyysetuuksia saavista työllistymisen esteet ovat toisaalla kuin etuusbyrokratiassa tai rahallisissa kannustimissa, Hämäläinen sanoo.
Hyvinvointi koettiin paremmaksi
Perustulokokeilun hyvinvointivaikutuksia selvitettiin kyselytutkimuksella, joka tehtiin puhelimitse juuri ennen kokeilun päättymistä.
Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmän vastaajat. He olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. Lisäksi he arvioivat kognitiivisen toimintakykynsä eli muistinsa, oppimisensa ja keskittymiskykynsä paremmaksi.
– Perustuloa saaneet vastaajat kokivat myös toimeentulonsa ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmässä. Heistä useammat kokivat hallitsevansa taloutensa hyvin ja että heillä oli taloudellinen hätävara, kertoo tutkimusryhmän päällikkö Minna Ylikännö Kelasta.
Perustuloa saaneet luottivat toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin sekä omaan tulevaisuuteensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa enemmän kuin verrokit. Tämä voi johtua perustulon vastikkeettomuudesta, jonka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu lisäävän ihmisten luottamusta järjestelmään.
Kyselyn vastausaste oli 23 prosenttia (perustulon saajilla 31 % ja vertailuryhmällä 20 %).
Suomen perustulokokeilu oli maailman ensimmäinen valtakunnallinen, lakisääteinen ja satunnaistettuun kenttäkoeasetelmaan perustuva perustulokokeilu. Kokeiluun osallistuminen ei pohjautunut vapaaehtoisuuteen, joten sen vaikutuksista voi tehdä luotettavampia arvioita kuin muissa, vapaaehtoisuuteen perustuvissa kokeiluissa on mahdollista.
Perustulokokeilussa 2[nbsp]000 työtöntä henkilöä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Perustulon saajat valittiin satunnaisesti niiden henkilöiden joukosta, jotka marraskuussa 2016 saivat työttömyysetuutta Kelasta. Vertailuryhmän muodostivat henkilöt, jotka saivat marraskuussa 2016 Kelasta työttömyysetuutta mutta eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun.
Kokeilu alkoi 1.1.2017 ja päättyi 31.12.2018. Sen toteuttamisesta päätti Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Tavoitteena oli selvittää, miten Suomen sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Kela vastasi kokeilun toimeenpanosta.