Se myöskään näytä vähentäneen perustulon saajien halukkuutta osallistua työvoimahallinnon toimenpiteisiin, todetaan VATT:n raportissa.
Vuosien 2017 ja 2018 aikana toteutetussa laajassa perustulokokeilussa kokeiltiin mallia, jossa 2[nbsp]000 koeryhmään kuuluneelle henkilölle maksettiin kuukausittain veroton ja vastikkeeton 560 euron perustulo. Perustuloa saaneet valittiin satunnaisotannalla Kelan työttömyysetuutta marraskuussa 2016 saaneiden henkilöiden joukosta.
– Kokeilun toteutus onnistui hienosti. Satunnaistamisen ansiosta kokeilu voitiin arvioida rekisteritietoja hyödyntäen luotettavasti. Toivottavasti myös tuleva hallitus hyödyntää satunnaiskokeita sosiaaliturvan kehittämisessä, toteaa VATT:n erikoistutkija Jouko Verho.
Kokeillussa perustulomallissa koeryhmän saama etuus vastasi työttömyyden aikana verrokkiryhmän verojen jälkeistä työttömyysetuutta.
Työllistyessään koeryhmä sai kuitenkin pitää sekä ansaitsemansa tulot että perustulon, jolloin heidän työllistymisveroasteensa laskivat suurimmillaan jopa 30 prosenttiyksiköllä. Esimerkiksi työllistyessään kahdentuhannen euron kuukausituloilla käteen jäävät tulot olivat verrokeille keskimäärin 1690 euroa ja perustulolla 2150 euroa. Taloudellinen kannuste työllistymiseen oli siis varsin merkittävä.
Koeryhmän esteet työllistyä vähenivät myös sitä kautta, että säännöllinen perustulo poisti kaikki työttömyysetuuden maksatukseen liittyvät epävarmuudet. Perustulon sai aina samana kuukauden päivänä ja samansuuruisena riippumatta muista tuloista.
Ensimmäisen vuoden rekisteriaineistojen perusteella kokeella ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia työllisyyteen.
– Missään käyttöön otettavassa perustulomallissa ei ole mahdollista lisätä työllistymisen taloudellisia kannusteita näin paljon, vaan perustulo verotettaisiin pois ansiotulojen kasvaessa. Tässä verrattain vaikeasti työllistyvässä kohderyhmässä avokätinen perustulo ei näytä olevan toimiva keino työllisyyden lisäämiseen, Verho arvioi.
Saajat osallistuivat vapaaehtoisesti työllisyyspalveluihin
Perustuloon sisältyy luonteensa vuoksi myös työllistymistä heikentäviä tekijöitä. Perustuloa saanut pystyi halutessaan välttämään kaikki työvoimahallinnon tarjoamat palvelut sekä työnhakijoille asettamat velvollisuudet. Mikäli näillä on positiivisia työllisyysvaikutuksia, niiden poistuminen voisi vähentää kokeilun työllisyysvaikutusta.
Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus nostaa esille etenkin aktivoinnin uhan sekä moitittavasta käyttäytymisestä asetettujen karenssien työllisyyttä parantavat vaikutukset.
Erityisen tehokkaaksi työllistämiskeinoksi ovat osoittautuneet työvoimavirkailijoiden kanssa toteutettavat henkilökohtaiset tapaamiset. Näiden elementtien poistuminen voisi heikentää kokeilun työllisyysvaikutusta, jos perustuloa saaneet poistuivat työvoimahallinnon palveluiden piiristä. Näin ei kuitenkaan laajamittaisesti tapahtunut.
– Työvoimahallinnon tarjoamat toimenpiteet eivät näiden tulosten valossa vaikuta kovinkaan epämiellyttäviltä. Perustuloryhmä osallistui niihin lähes samalla tavalla kuin muutkin, vaikka vastikkeeton perustulo tarjosi kaikki mahdollisuudet vältellä työnhaulle asetettuja velvoitteita, johtava tutkija Kari Hämäläinen sanoo.
Raportti on tehty yhteistyössä Kelan tutkimuksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja VATT:n kanssa. Raportti koskee perustulokokeilun ensimmäistä vuotta 2017. Toisen vuoden tulosten analysointi alkaa vuotta 2018 koskevien rekisteriaineistojen valmistuttua, ja koko perustulokokeilua koskeva loppuraportti julkaistaan huhtikuussa 2020.