SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry selvitti Sosiaalibarometri 2018:n vastaajien mukaan uudistus on parantunut kansalaisten välistä yhdenvertaisuutta ja madaltanut kynnystä hakea toimeentulotukea.
Vastaajat arvioivat myös, että perustoimeentulotukea saa nyt useampi siihen oikeutettu, ja että asiakkaiden sähköiset palvelut ovat parantuneet.
Sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden enemmistö (57-69 %) arvioi kuitenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen heikentyneen Kela-siirron myötä. Avovastausten mukaan kaikilla heikompiosaisilla ei ole pääsyä sähköisiin palveluihin.
Kelan toimihenkilöistä, sosiaali- ja terveysjohtajista sekä sosiaalityöntekijöistä yli 60 prosenttia arvioi, että sosiaalityön tarpeessa olevat jäävät aiempaa useammin ilman sosiaalityön tukea. Vastaajien enemmistö (51-77 %) katsoo, että sosiaalityön osaaminen ei ole Kelassa tällä hetkellä riittävää.
– Uudistuksessa luotiin tasavertainen ja yhdenmukainen malli kaikille asiakkaille. Kunnissa vapautettiin näin resursseja varsinaiseen sosiaalityöhön. Haluamme kehittää Kelan ja kuntien yhteistyötä niin, että voimme huomioida asiakkaiden yksilölliset tarpeet paremmin jo Kelassa, sanoo Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
Kelan ja kuntien yhteistyössä yhä haasteita
Sosiaalityöntekijöistä ja Kelan toimihenkilöistä 38 prosenttia on tyytyväisiä Kelan ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Viime vuonna tyytyväisten Kelan toimihenkilöiden ja sosiaalityöntekijöiden osuus oli noin kolmannes (28-32 %). Huolimatta arvioiden parantumisesta viime vuoteen verrattuna, yhteistyössä on vieläkin haasteita.
Näin sosiaalityöntekijä kuvaa yhteistyön ongelmia avovastauksessaan:
”Esim. nuoren toimeentulotukihakemuksessa oli ongelmia. Soitin Kelalle. Ensimmäinen työntekijä antoi ohjeet. Nuori korjasi hakemusta, tuli hylky. Soitin Kelalle, eri työntekijä antoi erilaisen ohjeen. Nuori korjasi hakemusta, taas hylky, kolmas työntekijä neuvoi taas eri tavalla.” – Sosiaalityöntekijä
Kuntien ja Kelan tiedonkulku on yksipuolista siten, että kunnassa nähdään vain perustoimeentulotukipäätökset, mutta ei niiden liitteitä. Vastaavasti Kelasta ei ole pääsyä kuntien asiakastietoihin, ja siksi Kelan työntekijät eivät saa suoraan tietoa kunnasta esimerkiksi sosiaalityön piiriin ohjaamisen onnistumisesta. Tämän koetaan johtavan asiakkaiden turhaan pompottamiseen viranomaisten välillä.
– Viranomaisten epäselvyydet ohjeistuksista ja toistensa vastuualueista eivät saa johtaa asiakkaiden pompotteluun. Tiedonkulun ongelmat on ratkaistava tarvittaessa lakimuutoksella, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.
Työskentelyilmapiiriä heikentää myös, että enemmistö (52-55 %) sosiaali- ja terveysjohtajista ja sosiaalityöntekijöistä kokee Kelan tekemien virheiden korjaamisen työllistävän paljon kunnissa.
Kelan toimihenkilöiden arvioiden mukaan virheitä aiheuttaa kiire, toimeentulotukipäätöksiä pitäisi tavoitteen mukaisesti tehdä 15-20 kappaletta päivässä.