Vesa-Matti Saarakkala esittää Kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilla julkaistussa blogissaan, että kuntalain muuttamista tältä osin on harkittava.
– Nykyinen neuvoa-antava kansanäänestys ei ole todellisuudessa neuvoa-antava, vaan neuvoa pyytävä. Sen järjestäminen riippuu täysin valtuuston tahdosta. Sama pätee myös mahdollisiin valtakunnallisiin kansanäänestysaloitteisiin, hän kirjoittaa.
Saarakkala toteaa, että kuntaliitoksissa on kyse peruuttamattomista päätöksistä.
– Pääosa tähän mennessä tehdyistä kuntaliitoksista on tehty käytännössä kuntalaisia kuulematta eli kunnissa ei ole järjestetty kuntalain mukaisia neuvoa-antavia kuntakohtaisia kansanäänestyksiä. Usein kansanäänestysaloitteisiin, joiden takana on kuntalain mukaan oltava vähintään 5 prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista, suhtaudutaan valtuustoissa myös kielteisesti.
Viimeisen noin 20 vuoden aikana kuntalaisten aloitteista vain 14 prosentissa on seurannut kansanäänestyksen järjestäminen.
– Kansanäänestyksen toteutuessa sen antamaa neuvoa kuitenkin yleensä kuunnellaan, mikä viittaa siihen, että kansanäänestyksiä ei haluta järjestää, jos äänestystuloksen ennakoidaan olevan valtuuston enemmistön kannan vastainen, Saarakkala kirjoittaa.