– Erityisen paljon julkisuudessa on keskusteltu koulutukseen liittyvistä leikkauksista. Näitä pidetään kohtuuttomina siksi, että SDP:n johdolla ja vihreiden, vasemmistoliiton sekä RKP:n tuella, leikattiin viime hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta n. 10 prosenttia resursseista, kansanedustaja Kimmo Kivelä sano perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa välikysymyskeskustelussa koulutus leikkauksista.
Hän tosin myönsi, että koulutusleikkaukset eivät ole hallitusohjelmaa parhaimmillaan.
– Poliittiseen retoriikkaan kuuluvaa propagandapuhetta sen sijaan ovat opposition väittämät hallituksen koulutusvastaisuudesta ja sivistysyhteiskunnan alasajosta. Kehyskaudella koulutusmenoja karsitaan
noin kuuden prosentin luokkaa, kuten muiltakin sektoreilta. Leikkausten jälkeenkin Suomen panostus koulutukseen on hyvää OECD:n keskitasoa, Kivelä totesi.
Hän huomautti, että tänäkin vuonna valtio sijoittaa koulutukseen lähes kuusi miljardia euroa.
– Valtion satsaus koulutukseen ei ole vähäinen. Maksuttoman koulutuksen lisäksi valtio tukee yksittäisten opiskelijoiden jokapäiväistä elämistä lähes miljardilla eurolla vuosittain.
Kivelä totesi, että näistä tähtitieteellisistä summista huolimatta opiskelijat elävät toimeentulon äärirajoilla.
– Tästä johtuen yhä useampi opiskelija joutuu työskentelemään opiskelun ohessa. Työkokemuksen hankkimisessa ei sinällään ole mitään pahaa, päinvastoin. Mutta valmistumisen viivästyminen työnteon vuoksi ei vastaa asetettuja tavoitteita opintoaikojen lyhentämiseksi. Hallitus onkin viisaasti linjannut, että opintotuen kokonaismäärä nousee 1100 euroon ja että toisen sekä korkea-asteen opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin, hän sanoi.
Perussuomalaisten mielestä olisi harkittava, pitäisikö opintotukijärjestelmää uudistaa laaja-alaisessa parlamentaarisessa valmistelussa.
– Kokonaisvaltainen opintotukijärjestelmän tarkastelu olisi tarpeen kestävän ratkaisun aikaansaamiseksi. Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että sote-uudistuksen yhteydessä ei romutettaisi toimivia rakenteita kuten ylioppilaiden terveydenhoitojärjestelmää, vaan
päinvastoin, saatettaisiin myös ammattikorkeakouluissa opiskelevat sen piiriin mahdollisimman nopeasti, Kivelä sanoi.