Kymmenen vuotta sitten peruskouluja oli Tilastokeskuksen mukaan 2 498. Määrä on siis laskenut kymmenessä vuodessa 21 prosenttia.
Vuoden 2024 aikana kaikkiaan 78 peruskoulua lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen oppilaitokseen, selviää koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston tiedoista. Lukumääräisesti eniten lakkautettuja tai yhdistettyjä kouluja oli Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.
– Oppilasmäärän keskiarvolla mitattuna suurimmat koulut ovat väkirikkaimmissa maakunnissa eli Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Pienemmän väestön maakunnissa koulut eivät yleensä kasva yhtä suuriksi, vaikka niitä yhdisteltäisiin laajastikin, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Mika Witting.
Kymmenen vuoden aikavälillä peruskoulujen määrä on vähentynyt suhteellisesti eniten Etelä-Karjalassa, 39 prosentilla.
– Kiinnostavaa on myös, että kaikkiaan peruskoulujen määrä on laskenut selvästi jo viime vuosikymmenellä, kun koululaisten määrä vielä kasvoi. Nyt viimeisten 2–3 vuoden aikana peruskoululaisten määräkin on kääntynyt laskuun, eli koulujen yhdistämisiä on tehty ennakoivasti väestöennusteen näkymien pohjalta, Witting pohtii.
Peruskoulujen lukumäärän laskun taustalla on osaksi se, että ala- ja yläkouluja yhdistetään vuosiluokat 1–9 käsittäviksi yhtenäiskouluksi. Näiden määrä ylitti nyt 500:n rajan, kun vuosikymmen aiemmin yhtenäiskouluja oli 381. Ala- ja yläkoulujen korvaaminen yhtenäiskouluilla selittää myös oppilaitosten keskimääräisen koon kasvua.
Tilastokeskuksen oppilaitosrekisterissä oppilaitoksella tarkoitetaan hallinnollista yksikköä, ei toimipistettä tai toimipaikkaa. Jos siis kouluja yhdistetään hallinnollisesti siten, että kahden tai useamman toimipaikan toiminta jatkuu yhdistämisen jälkeenkin, muutos näkyy tilastossa myös tässä tapauksessa koulujen määrän vähenemisenä. Tilaston tiedoista ei kuitenkaan selviä tällaisten tapausten määrä.
Lukioita viime vuoden lopussa oli toiminnassa 330 kappaletta ja ammatillisia oppilaitoksia 77. Määrät pysyivät vuodentakaisella tasolla.
