Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen koulujen tilanne on apulaisprofessori Niina Mäntylän mukaan erikoinen, sillä meillä ei ole lainkaan systemaattista valvontaa. Perusopetusta säätelevä lainsäädäntö on tulkinnanvaraista.
– Kunnissa voi olla vaikea hahmottaa, mikä on laillinen toimintatapa, hän toteaa Polemiikki-lehden haastattelussa.
– Jos katsomme, kuinka paljon ongelmia on noussut esiin varhaiskasvatuksessa ja vanhusten hoidossa, voimme olettaa, että ongelmia on myös perusopetuksessa, sanoo Mäntylä.
Mäntylän tutkimusryhmä Vaasan yliopistossa analysoi alkavassa tutkimuksessaan perusopetuksen valvonnan nykytilaa. Vertaamalla suomalaista käytäntöä muihin Pohjoismaihin selvitetään, onko järjestelmämme riittävä, ja toteutuuko lapsen oikeus tasa-arvoiseen, laadukkaaseen opetukseen.
Koulujen epäkohtien valvonta painottuu apulaisprofessorin mukaan vahvasti vanhempien tekemiin kanteluihin.
– Se voi aiheuttaa ongelmia huoltajan ja koulun välisessä suhteessa. Valvontajärjestelmän kehittämisellä voitaisiin vaikuttaa myös tähän. Tutkimme, miten viranomaisen oma-aloitteinen tarkastustoiminta vaikuttaisi huoltajien ja koulun väliseen suhteeseen, Mäntylä sanoo.
Hänen mukaansa tyypillisiä aluehallintovirastolle ja oikeusasiamiehelle saapuvia kanteluja ovat koulukiusaamiseen, oppimisen tukeen ja uskonnonvapauteen liittyvät kantelut.
Tutkimuksissa on Mäntylän mukaan saatu viitteitä myös siitä, että osa vanhemmista ei halua aloittaa kanteluprosessia pelosta, että lapsi joutuu sen vuoksi koulussaan huonoon valoon.
– Nykykäytännössä onkin ilmeinen vaara epätasa-arvoisten tilanteiden syntymiselle.
Tulevina vuosina paineita kohdistuu yhä enemmän perusopetukseen. Mäntylän mukaan riskejä koulujen resurssien niukkenemiselle on, ja siksi on jatkossakin tärkeää huolehtia, että oikeus perusopetukseen toteutuu kaikille.
Ajoittain pelättyä eliittikoulujen yleistymistä ja koulushoppailua Mäntylä ei sen sijaan pidä Suomessa merkittävänä vaarana.