Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen vaatii ympäristörikosten rangaistuksiin tuntuvia kovennuksia.
Hänen mielestään nykyisin ympäristörikolliset jäävät liian usein kokonaan ilman rangaistuksia, tai rangaistusten taso jää aivan liian matalaksi.
Salolaisen mukaan ympäristörikosten pienet rangaistukset sotivat yleistä oikeustajua vastaan, sillä kyseisten rikosten tekijät pyrkivät lähes aina saamaan taloudellisia hyötyjä ympäristön kustannuksella.
– Rangaistusten taso ja niiden muoto kertovat varsin karua kuvaa siitä, miten vakavasti ympäristörikokset yhteiskunnassamme otetaan. Tämän hetkinen tilanne suorastaan kannustaa ympäristörikoksien tekemiseen kiinnijäämisriskin ja mahdollisten seuraamusten ollessa täysin naurettavalla tasolla, Salolainen toteaa tiedotteessa.
Salolainen on erityisen huolissaan lievien rangaistusten aiheuttamasta kierteestä. Liian lievät rangaistukset voivat nostaa kynnystä tutkintapyynnön tekemiseen ja madaltaa kynnystä jo aloitettujen tutkimusten ennenaikaiseen keskeyttämiseen.
Tuloksena on hälyttävän alhainen kiinnijäämisriski, joka on Suomen kansallisen ympäristörikosseurantaryhmän mukaan yksi keskeisimmistä ongelmista.
Salolaisen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana kaikista rikoslain ympäristörikosluvun mukaisista teoista yli 70 prosenttia tuomittiin ainoastaan sakkoihin. Vuoden 1995 ympäristörikoksia koskevan lakimuutoksen jälkeen vain kerran on tuomiona ollut ehdoton vankeusrangaistus.
– Luonnon turmelemisesta on seurattava asianmukainen rangaistus. Ympäristörikoksilla on äärimmäisen vakavia hyvinvointiin vaikuttavia ja yhteiskunnalle kalliiksi käyviä seuraamuksia. Pahimmissa tapauksissa rikokset johtavat katastrofaalisiin ja peruuttamattomiin ongelmiin kuten pohjaveden tai maaperän pilaantumiseen.