Eduskunnan ensi vaaleissa jättävä kokoomuksen Pertti Salolainen ottaa Ilta-Sanomissa kantaa keskustalaisten kollegoidensa puheisiin sylkykuppina olemisesta ja tahallisesta väärinymmärryksestä politiikassa. Hän hymähtää niille.
Pertti Salolainen valittiin kansanedustajaksi ensi kertaa 1970. Tuolloin Urho Kekkosen Suomessa ja Neuvostoliiton aikana kokoomus oli hylkiö, jolla ei ollut asiaa hallitukseen eikä muuallekaan.
– Me olimme totaalisesti syrjittyjä, Kun jotkut nyt puhuvat, että ovat olleet politiikassa sylkykuppina – jotkut kepulaisetkin ovat käyttäneet sitä ilmaisua – he eivät tiedä mitään sylkykuppina olemisesta. Me olimme sekä kepun että demarien sylkykuppina täällä silloin Kekkosen aikana, Pertti Salolainen sanoo IS:lle.
– Nyt sanotaan, että jotkut henkilöt ovat olleet sylkykuppeja, okei, varmaan sekin pitää paikkansa, mutta me olimme varsinaisia sylkykuppeja melkein 20 vuotta! ”Yleisistä syistä” oltiin sylkykuppeja!
Eduskunnan keskustelukulttuurikaan ei hänen mukaansa ole muuttunut niin paljon kuin väitetään.
– Kyllä tätä väärinymmärtämistä ja toisten solvaamista on ollut aina.
Politiikkaa on Salolaisen mielestä muokannut eniten persoonien katoaminen yhdistyneenä ryhmä- ja puoluekuriin.
– Minä sanon ihan suoraan, että pelko seuraavista vaaleista pakottaa kansanedustajat aika suureen uskollisuuteen puolueelle. Se pitää paikkansa, että kyllä täällä kostomentaliteettia on.
Salolainen sanoo häntä harmittavan eniten, kun pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Alexander Stubb tulivat ryhmäkokoukseen ja esittivät 18 maakuntaa. Salolainen sanoo, että hänen olisi pitänyt nousta ja sanoa, ettei asioita näin hoideta, vaan tarvitaan valmisteltu uusi esitys.
– Tätä en anna itselleni anteeksi, Pertti Salolainen sanoo.
Hän on kuitenkin puolueen sote-linjoilla.
– Jos olisin nyt demarien johtaja, niin rukoilisin, että sote menee läpi. Se olisi muuten heti seuraavan hallituksen sylissä, jos demarit ovat siellä.