Pertti Salolainen (kok.) muistuttaa, että EU:lla on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja yhteiset taistelujoukot.
– Esimerkiksi sotilaallisesti liittoutumattomat Suomi ja Ruotsi harjoittelevat aktiivisesti yhdessä NATO-maiden kanssa lähes samantasoisesti kuin Naton jäsenmaat, hän kertaa.
EU:lla ei ole puolestaan resursseja muodostaa NATO:n kanssa kaksinkertaisia puolustusratkaisuja eikä se Salolaisen mielestä olisi tarkoituksenmukaistakaan, sillä suuri enemmistö eli 22 EU:n jäsenmaata on NATO:n jäseniä.
– Looginen seuraava askel on että kaikki EU:n jäsenmaat liittyvät NATO:n jäseniksi. Tällä olisi monia myönteisiä vaikutuksia, sillä näin Euroopan ääni NATO:ssa vahvenisi, säästöt korkean teknologian asehankinnoissa olisivat mahdollisia ja puolustusteollisuuden yhteistyö lisääntyisi, Salolainen sanoo.
Myös Suomen ja Ruotsin kaavailtu puolustusyhteistyö sijoittuisi hänen mielestään hyvin NATO:n puitteisiin.
– Nykyinen tilanne on poliittisesti ja sotilaallisesti sekava ja johtaa resurssien hukkakäyttöön, Salolainen moittii.