Kokoomuksen pitkän linjan poliitikko ja entinen puheenjohtaja Pertti Salolainen ihmettelee, miksei EU:n elvytyspaketin käsittelyn aikana kutsuttu eduskuntaa koolle esimerkiksi hallituksen selonteon saamiseksi. Salolainen kommentoi EU:n ajankohtaisia kysymyksiä puheessaan Turun Eurooppa-foorumissa perjantaina.
− Kysymys on vuosikymmenen ratkaisusta, eikä korona muutenkaan täysin estänyt eduskuntatyötä. Koollekutsuminen ei olisi muuttanut paljoakaan lopputulosta, mutta on tärkeää sitouttaa eduskunta, että se voi luodata tulevaisuuden suuntaa, Pertti Salolainen sanoo.
Elvytyspaketin käsittelyn yhteydessä keskusteltiin siitä, kuinka paljon yksittäiset jäsenmaat saattoivat vaikuttaa lopputulokseen.
− Lopulta aika vähän, ja vaikka osa pohjoisista jäsenmaista oli liittoutunut nuukaksi ryhmäksi, ei se ratkaisevasti muuttanut Saksan ja Ranskan alkuperäistä ehdotusta. Tämä herättää monia kysymyksiä myös Suomelle, Pertti Salolainen sanoo.
Hän kysyy, olisiko Suomen mentävä aidoksi jäseneksi mukaan maksajamaiden nuukaan ryhmään. Nuukaksi nelikoksi kutsuttiin elvytyspaketin valmistelun aikana Ruotsia, Hollantia, Itävaltaa ja Tanskaa.
− Koska on selvää, että tämä ratkaisu ei jää viimeiseksi, vaikka niin kovasti vakuutetaan. Voi kysyä myös, onko nyt ostettu saajamaiden riittävä halu yhteistyöhön ja ylipäätään halu EU-jäsenyyteen.
Kokonaan toinen kysymys on Salolaisen mukaan, mikä vaikutus elvytyspaketilla on maksajamaiden sisäiseen poliittiseen kehitykseen ja suhtautumiseen EU:n tulevaisuuteen. Lähiaikojen vaalit tulevat sen hänen mukaansa näyttämään.
− On vaadittu kansanäänestystä jäsenyydestä ja myös kysytty, miksi suomalaisen työmiehen on maksettava Italian tuet? Tämä on purevaa poliittista retoriikkaa!
Pertti Salolainen kommentoi myös keskustelua tasavallan presidentin roolista EU:n ratkaisuissa.
− Asiaa on syytä pohtia siitä näkökulmasta, mitä ulkopoliittisia vaikutuksia niillä on, ja niitä on paljon. Esimerkkinä ovat kansainväliset sopimukset ja EU:n pyrkimys yhteisiin turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin ratkaisuihin. Näitä uusia haasteita ja käytäntöjä on syytä pohtia.
EU on rauhanjärjestelmä
Pertti Salolaisen mielestä on lähes mahdoton ymmärtää oikeistopopulistisen ja uusnationalistisen liikehdinnän synnyttämää EU-vastaisuutta siihen nähden, että EU:sta on tullut maailman paras rauhanjärjestelmä.
− Uusnationalismi meni Britanniassa jopa niin pitkälle, että osin valheellisilla väittämillä voitettiin kansanäänestys, eikä nyt pysty sanomaan, mihin neuvottelut EU:n kanssa lopulta johtavat. Koska Britannia menetti maailmansodissa satoja tuhansia ihmisiä, olisi uskonut, että EU-jäsenyys ja yhteistyö olisi vakuuttanut, Salolainen sanoo.
Hän pitää vakavana, että EU:n yhteisö rakoilee, kun nykyisessä maailmanpolitiikan tilassa tarvittaisiin vahvaa ja yhtenäistä EU:ta.
− Lisäksi on syntynyt Puolan ja Unkarin sisäpolitiikkaa, joka on monin osin yhteisön arvojen vastaista. On ihmeellistä, että nämä maat, jotka kärsivät vuosikymmeniä kommunismin ikeestä ja ovat saaneet EU:lta valtavaa miljarditukea, ottavat käyttöön vanhoja menetelmiä esimerkiksi vapaan tiedonvälityksen estämisessä. Tätä kehitystä ei voi hyväksyä.
Salolaisen mielestä EU:n arvojen vastainen toiminta on saatava loppumaan ottamalla käyttöön sanktiot, jotka eivät edellytä päätösten yksimielisyyttä.
− Näiden maiden ja muiden poikkeavien osalta raha on paras konsultti, Salolainen sanoo.