Perintöriitojen määrä väheni Suomessa ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Perintöasioihin liittyviä riita-asioita tuli Suomen käräjäoikeuksissa vireille yhteensä 1 695 vuonna 2024. Määrä on 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, selviää S-Pankki Privaten selvityksestä.
S-Pankki on selvittänyt perintöriitojen määrää Suomessa vuoden 2013 tilastoista alkaen, ja vuosien 2013–2024 välillä perintöriitoja on suomessa ollut keskimäärin 1662 vuosittain.
– Perintöihin liittyvien riitojen kääntyminen laskuun on myönteinen muutos kolmen vuoden kasvun jälkeen. Kuitenkin kun tarkastellaan koko tätä reilun kymmenen vuoden ajanjaksoa, perintöriitojen määrä Suomessa on pysynyt valitettavan tasaisena, sanoo S-Pankin Family Office & Wealth Planning -palveluista vastaava johtaja Veera Kosonen tiedotteessa.
Perintöriitojen määrä väheni suhteellisesti eniten Lapin (-35 prosenttia), Itä-Uudenmaan (-31 prosenttia) ja Länsi-Uudenmaan (-30 prosenttia) käräjäoikeuksissa. Sen sijaan Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa riitojen määrä nousi. Yksittäisissä käräjäoikeuksissa perintöriitoja tulee vuosittain vireille joistakin kymmenistä noin kahteensataan, jolloin pienetkin määrälliset vaihtelut voivat näkyä suurempina prosentuaalisina muutoksina.
Väkilukuun suhteutettuna eniten riitoja tuli vireille Kainuun, Etelä-Savon ja Lapin käräjäoikeuksissa, mutta väkilukuun suhteutetut alueelliset erot ovat varsin pieniä.
Kosonen nostaa esiin, että Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan asunnot ja kiinteistöt muodostivat noin puolet suomalaisten perintöjen yhteenlasketusta arvosta vuosina 2017–2022. Suomalaiset siis perivät useimmin koteja tai mökkejä.
– Harva varmastikaan ehdoin tahdoin haluaa aiheuttaa kiistoja perillisten välille. Mutta etenkin perinnöt, joihin liittyy paljon voimakkaita tunteita, ovat omiaan aiheuttamaan kiistoja. Tiedämme omien kyselytutkimustemmekin perusteella, että iso joukko suomalaisia ei juurikaan puhu raha-asioistaan läheistensä kanssa. Tämä tabu olisi syytä murtaa.
Tilastokeskuksen mukaan perinnönsaajien määrä kasvoi Suomessa lähes 12 000:lla vuosien 2017–2021 aikana. Samalla perinnöt ovat kasvaneet, ja niiden mediaaniarvo nousi 13 125 eurosta 15 060 euroon.
– Perintö ei ole enää vain varakkaiden asia. Se koskettaa yhä useammin tavallisia suomalaisia ja heidän arkeaan. Kun periminen yleistyy, on koko ajan tärkeämpää, että perheiden ja läheisten kesken käydään hyvissä ajoin keskustelua omaisuuteen liittyvistä suunnitelmista. Myös perintösuunnittelun tulisi olla osa yhä useamman suomalaisen taloudenhallintaa, Kosonen painottaa.