Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja kanadalaisen Guelphin yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä selvittäneet, miksi malaria on onnistuttu hävittämään toisista maista, muttei kaikista. Ryhmä analysoi melkein 60 tekijää.
Malaria leviää malaria- eli horkkahyttysten välittämänä ihmisistä toiseen. Horkkahyttysiä esiintyy Antarktista lukuun ottamatta kaikissa maanosissa ja se puuttuu ainoastaan muutamista saarivaltioista. Suomessa esiintyy kolme lajia, joista horkkahyttynen (Anopheles messeae) on ollut tärkein malarian välittäjä sekä meillä että Pohjois-Venäjällä, Siperiassa ja Pohjois-Kiinassa.
Dosentti Lena Huldénin, professori Ross McKitrickin ja intendentti Larry Huldénin 220 valtiosta keräämän aineiston perusteella malariaa esiintyy yhä 106 maassa ja se on hävinnyt 82 maasta. Ainoastaan 32 valtiossa malariaa ei ole esiintynyt koskaan. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta näillä alueilla ei esiinny lainkaan malariaa levittäviä horkkahyttysiä.
Tutkimuksessa malariatilannetta verrattiin muun muassa bruttokansantuotteeseen, perhekokoon, kaupungistumiseen, slummiutumiseen, keskilämpötilaan ja leveysasteeseen, metsän määrään, muslimien osuuteen väestöstä, DDT:n käyttöön ja väestön tiheyteen. Malariaa verrattiin myös denguekuumeeseen ja 47 eri maataloustuotteeseen, jotta voitiin analysoida maankäytön ja maatalouskäytäntöjen merkitystä.
Tilastollinen analyysi osoitti, että perhekoolla oli ratkaiseva vaikutus malarian häviämiseen. Malaria hävisi perhekoon pienentyessä alle neljään henkeen taloutta kohti. Suomessa, kuten monessa muussakin valtiossa, häviäminen tapahtui spontaanisti, ilman kampanjoita, joissa olisi jaettu ilmaista lääkettä tai yritetty hävittää tautia levittäneitä hyttysiä.
Kun perhekoko pienentyi, malarian häviäminen oli väistämätöntä, vaikka muutaman vuoden ajan esiintyikin hajatapauksia. Hajatapaukset oli helppo hävittää malariakampanjoiden avulla, mitä tehtiinkin, esimerkiksi Alankomaissa.
Pelkästään laajoilla hyttysten hävittämiseen keskittyneillä yrityksillä ei ole koskaan onnistuttu malariaa hävittämään. Tautimäärä on kohonnut takaisin heti kampanjan päätyttyä.
Perhekoon merkitystä malarian esiintymiseen ei ole tähän mennessä ymmärretty. Kun vuonna 2007 malarian lopullinen hävittäminen nousi jälleen ajankohtaiseksi, keskityttiin muun muassa rokotteen kehittämiseen. Valitettavasti malariarokotteen kehittäminen on osoittautunut luultua vaikeammaksi ja monet aiemmat lääkkeet ovat menettämässä tehonsa. Vuonna 2008 jouduttiinkin ottamaan DDT takaisin käyttöön tehokkaana hyttysmyrkkynä.
Tutkimus osoittaa, että päämäärän saavuttamista voidaan nopeuttaa jakamalla yksilöllisiä hyttysverkkoja, lisäämällä köyhyyden vastaista taistelua ja kouluttamalla tyttöjä. Kaikki toimenpiteet, jotka vaikuttavat perhekoon pienentymiseen vaikuttavat myös malarian hävittämiseen.
Malariaan sairastuu vuosittain yli 200 miljoonaa ihmistä, valtaosa Afrikassa, mutta tautia esiintyy myös Kaakkois-Aasiassa. Suurin osa kuolintapauksista on alle viisivuotiaita lapsia. Malaria on myös ollut maantieteellisesti yksi laajimmalle levinneistä taudeista. Se on esiintynyt kotoperäisenä kaikissa maanosissa Siperiasta tropiikkiin.
Myös Suomessa malaria on ollut tavallinen tauti, varsinkin 1700-luvulla. Viimeinen suurempi epidemia oli Helsingissä niinkin myöhään kuin vuonna 1902. Jatkosodan aikana tautia esiintyi rintamalla ja kotoperäinen malaria hävisi vasta 1954. Nykyisin malariaa esiintyy Suomessa ainoastaan tuontitapauksina.