Vakuutuspalveluyritys mySafety on tutkinut identiteettivarkauksia suomalaisten keskuudessa vuodesta 2015. Tuore kyselytutkimus osoitti, että edellisen 12 kuukauden aikana noin 760[nbsp]000 suomalaista joutui identiteettivarkausyrityksen kohteeksi.
Vakuutuspalveluyritys mySafetyn toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan kolme prosenttia suomalaisista tietää menettäneensä identiteettitietonsa jossain vaiheessa elämäänsä. Suomalaista noin 45[nbsp]000 aikuista menetti identiteettinsä edellisen 12 kuukauden aikana.
– Se, että 45[nbsp]000 suomalaista menetti identiteettitietonsa viime vuoden aikana, on järkyttävää. Kun menettää tietonsa, niitä ei saa koskaan takaisin. Tämän vuoksi uhrin asemasta on vaikea päästä ikinä pois, mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund toteaa.
Tutkimuksen mukaan 17 prosenttia eli noin 760[nbsp]000 suomalaista on joutunut identiteettirikosyritykseen kohteeksi edellisen vuoden aikana. Verrokkivuonna 2019–2020 varkausyrityksen kohteena oli 585[nbsp]000 suomalaista. Koronavuonna tapahtunut identiteettivarkauksien kasvu on erittäin merkittävä.
Identiteettivarkausyrityksiä tapahtuu tasaisesti kaikenikäisille suomalaisille.
– Ei ole mitään ulkoista perinteistä muuttujaa, joka altistaisi identiteettirikokselle. Jokainen on asuinpaikaista, työnimikkeestä, koulutuksesta, sukupuolesta, iästä ja niin edelleen riippumatta yhtä altis tälle rikostyypille, Fagerlund sanoo.
Identiteettivarkaus saa usein alkunsa somesta
Identiteetti pyritään tyypillisesti varastamaan sosiaalisen median avulla. Somessa tapahtui tutkimuksen mukaan 33 prosenttia ja tietomurron yhteydessä 11 prosenttia kaikista viime vuonna tehdyistä identiteettivarkauksista.
Identiteettivarkauden uhrien rahalliset menetykset ovat Suomessa edelleen maltilliset. Vastanneista id-varkauden uhreista 50 prosenttia koki rahallisia menetyksiä. Uhreista kolmannes menetti alle sata euroa ja loput alle sen.
Tutkimus osoitti myös, ettei viranomaisiin luoteta identiteettirikoksen ratkaisijoina. Suomalaisista 62 prosenttia ei ole ollut kenenkään yhteydessä huomattuaan, että hänen identiteettinsä on yritetty varastaa.
Identiteettirikoksen uhreista noin joka viides (22 %) kertoo tutkimuksessa, ettei ole saanut miltään taholta tarvittavaa apua rikoksen haittojen minimoiseksi.
Kyselytutkimus osoitti samalla, että suomalaisten halu tietää identiteettirikoksista nykyistä enemmän on voimistunut. Paljon julkisuutta saaneet tietovuodot, hakkeroinnit ja muu uutisointi on saanut suomalaiset muuttamaan tapojaan suojatakseen identiteettiään entistä paremmin.
Kaksikymmentäneljä prosenttia suomalaisista on vuoden aikana aloittanut kaksinkertaisen tunnistuksen käytön, 23 prosenttia on ottanut tavaksi vaihtaa säännöllisesti salasanan ja 22 prosenttia on aloittanut vahvojen salasanojen käytön.
Kyselytutkimuksen toteutti 12.–22.2. IRO Research Oy. Kyseessä on valtakunnallinen kuluttajapaneeli, jossa otos (n=1[nbsp]000) on painotettu iän, sukupuolen sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimukseen osallistui tuhat suomalaista. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.