Yhdysvaltain kymmenen vuoden joukkovelkakirjojen korko kipusi viime viikolla presidentinvaaleja edeltäneestä 1,77 prosentista 2,35 prosenttiin. Tiistaina aamulla korko oli 2,32 prosenttia.
Kauppalehti kertoo, että sen haastattelemat suomalaiset korkoasiantuntijat uskovat pitkien korkojen nousun USA:ssa vetävän myös euroalueen korot nousuun.
Eräs työeläkevakuuttajan sijoitusjohtaja arvioi lehdelle nimettömänä, että veri valuu vielä korkosijoittajan molemmista korvista. Telan tilastojen mukaan syyskuun lopussa useimman eläkeyhtiön sijoituksista 40–50 prosenttia oli kiinni korkopapereissa.
Kauppalehti on lisäksi tavannut Lontoossa Citigroupin pankkiireja, joiden mukaan valtionlainoihin sijoittaneet häviävät varmasti, kun pitkät korot nousevat. Lainojen arvon pudotessa sijoittajat joutuvat kirjaamaan tuhansien miljardien dollareiden tappioita.
Pitkien korkojen voimakasta nousua selittää lehden mukaan ennen kaikkea Donald Trumpin voitto USA:n presidentinvaaleissa. Luvatut suuret infrastruktuuri-investoinnit kasvattaisivat veronalennusten kanssa budjettivajetta, inflaatio-odotukset vahvistuisivat ja pitkät korot jatkaisivat nousuaan.
Citigroupissa uskotaan Kauppalehden mukaan sijoittajien rahan virtaavan nyt osakkeisiin. Citin päästrategin mukaan maailman osakemarkkinoiden odotetaan nousevan 10 prosenttia ensi vuoden loppuun mennessä.
Financial Times on puolestaan haastatellut velkakirjasijoittajia New Yorkissa. Heidän mielestään Trumpin vaalivoiton aiheuttama velkakirjamarkkinoiden notkahdus näyttää liioitellulta.
Velkakirjojen myynti on heidän arvionsa mukaan ollut liian voimallista, ja he arvelevat korkojen pysyvän jatkossa matalina.
Lisäksi lehden haastattelemista analyytikoista ja rahastonhoitajista monet ovat painottaneet, että Trumpin suunnitelmien yksityiskohdat ja toteutukset ovat yhä epäselviä.