Akavan ja Suomen Lukiolaisten Liiton mielestä käynnissä olevilta mittavilta toisen asteen uudistamishankkeilta on suunta hukassa.
Järjestöjen mukaan useat rinnakkaiset kehittämishankkeet näyttäytyvät epämääräisinä ja niiden vaikutukset lukiokoulutuksen tulevaisuuteen ovat arvaamattomat.
– Kokonaisuuden hahmottamisen sijaan päättäjien katseet ovat kääntyneet epäolennaisiin asioihin kuten tuntijaon näennäiseen hiomiseen. Järjestöjen mukaan näin ei ratkaista lukioiden kehittämisen haasteita, Akava ja SLL sanovat.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin (kok.) mukaan yleissivistys on määriteltävä Suomessa uudelleen.
– Tulevaisuuden yleissivistys on ennen kaikkea itseohjautuvuutta, kriittisen tiedon soveltamista sekä yleisiä työelämävalmiuksia ja oppimaan oppimista. Lukiokoulutusta on kehittävä yhdessä ylioppilaskirjoitusten kanssa tähän suuntaan, sanoo Fjäder.
Koulutuksen arviointineuvoston pari vuotta sitten tekemä selvitys kertoo lukion jatkokoulutusvalmiuksien kehittämiskohteet. Sen mukaan tärkeitä ovat monet sellaiset yleisvalmiudet, joita ei arvioida kuin välillisesti ylioppilastutkinnossa.
Järjestöjen mukaan sirpaletiedon sijaan oppilaiden pitäisi saada jo lukioaikana useita toiminnallisia valmiuksia tietojen soveltamiseen. Jotta näiden taitojen opettaminen saadaan osaksi lukioiden arkea, oppiainerajoja tulee häivyttää ja opettajien välistä yhteistyötä on kehitettävä voimakkaasti ja ennakkoluulottomasti.
– Katseet kääntyvät nyt opetussuunnitelmatyöhön. Tässä valmistelussa on pysähdyttävä miettimään keinoja herättämään opiskelijoiden henkilökohtainen kiinnostus asioihin ja motivaatio oppimiseen. Ne muodostavat parhaan pohjan elinikäiselle oppimiselle, sanoo Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Otto Ahoniemi.