Keskustelu HX-hankkeen ympärillä jatkuu. Viimeisimpien otsikoiden mukaan HX-hankintaa olisi pyritty ohjaamaan tiettyyn kandidaattiin.
– Väitetään myös, että virkamiehet ovat ”sumuttaneet” poliitikkoja antamalla väärää tai puutteellista tietoa tarkoituksella. Esitetyt väitteet ovat erittäin vakavia ja annoin niihin oman näkemykseni, kun sitä pyydettiin. Katsoin parhaaksi käsitellä asiaa myös blogissani, toteaa puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen.
Suomen Kuvalehti uutisoi torstaina, että Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg pyrki vaikuttamaan F-35-hävittäjän valintaan jo Puolustusvoimain komentajana työskennellessään.
– On selvää, että peli kovenee, kun hankintapäätös lähestyy. Tiedän myös, että hankkeen etenemistä seurataan hyvin tarkasti, kuten kuuluukin. Hankkeen läpivientiin pyritään vaikuttamaan monin motiivein, keinoin ja monelta taholta, Puranen sanoo.
Puranen toivoo, että keskustelua käytäisiin vastuullisesti ja faktapohjalta.
– Mitä sitten ajankohtaiseen keskusteluun tulee. Alusta alkaen olemme pitäneet poliittisen johdon ja eduskunnan erittäin kattavasti tietoisena hankkeen vaiheista. Me olemme puolestamme toimeenpanneet hanketta poliittisen ohjauksen, esimerkiksi hallitusohjelmien ja puolustusselonteon, sekä puolustushallinnon yleisten hankintaperiaatteiden – tasapuolisuuden, avoimuuden ja läpinäkyvyyden – mukaisesti.
– Eduskunnan valiokuntia on informoitu yhteensä yli 20 kertaa ja esityksissä on menty myös turvaluokitellun tiedon puolelle. Palaute, jota olen saanut valiokunnan suunnasta, on ollut poikkeuksetta positiivista.
Myös ylintä poliittista johtoa informoidaan säännöllisesti.
– Ylimmälle poliittiselle johdolle on aivan hiljattain esitelty eri kandidaattien tarkennetun tarjouspyynnön vastausten perusteella laadittu tiivistelmä, joka on sisältänyt myös kandidaattien tämänhetkisen käyttö- ja ylläpitokustannusnäkymän, Puranen kertoo.
Lopulliset, vertailukelpoiset kustannusarviot voidaan tuottaa vasta, kun lopulliset tarjoukset on vastaanotettu. Mitään numeroita ei ole esitetty.
– Hallituksen ohjaus käyttö- ja ylläpitokustannusten osalta on kuitenkin selkeä eikä Suomi tule ostamaan HX-järjestelmää, joka ei mahdu hallituksen antamaan raamiin.
Valmistelu virkavastuulla
Poliittiselle johdolle tarjouspyyntöjen tulokset on esitellyt puolustusministeriö.
– Niiden, kuten muunkin aineiston valmistelu, on tehty neutraalisti ja virkavastuulla. HX-hanketta ohjaa puolustusministeriön kansliapäällikön johtama strategisten hankkeiden ohjausryhmä. Hankkeessa ei ole havaittu tarkoitushakuisia vaikuttamisyrityksiä puolustushallinnon sisällä, Puranen toteaa.
Purasen mukaan myöskään HX-tarjoajilta ei ole kantautunut sellaista viestiä, että HX-hankkeessa olisi tasapuolisuuteen liittyviä ongelmia.
– Puolustusministeriön virkamiesjohto on kysynyt jokaiselta tarjoajalta näkemystä tarjousmenettelyn tasapuolisuudesta eikä epäkohtia ole tullut esiin.
Tarjousprosessin luonne on neuvottelumenettely, jossa jokaisen tarjoajan kanssa käydään vuoropuhelua. Vuoropuhelun tavoitteena on muodostaa kunkin kilpailevan konetyypin ympärille Suomen vaatimukset mahdollisimman hyvin täyttävä kokonaisuus.
– Neuvotteluprosessi on vielä kesken kaikkien tarjoajien kanssa, joten eri kandidaattien välisiä vertailuja ei voi tehdä eikä niitä ole tehty eikä siten myöskään kenellekään esitelty. Kukaan kandidaateista ei siis ole johdossa eikä kukaan ole viimeisenä, vaan kaikki tekevät töitä oman tarjouksensa kanssa ja hanke tukee kaikkia tarjoajia tasapuolisesti, Puranen sanoo.
HX-hanke käynnistettiin vuonna 2015. Vuoden 2019 lopulla viidelle tarjoajalle lähetettiin tarkentava tarjouspyyntö. Uusien tarjousten pohjalta kunkin kandidaatin kanssa käydään neuvottelut, joissa määritellään hankintakokonaisuuksien lopulliset sisällöt.
Lopulliset tarjoukset pyydetään vuoden 2020 aikana. Jos suunniteltu aikataulu pitää, valtioneuvosto tekee päätöksen uudesta hävittäjämallista vuonna 2021.