– Vuonna 2011 lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä kirjoitettiin mielenterveysperusteilla, ja näistä taas yli 50 prosentissa oli diagnoosina masennus. Tämä on herättänyt ihmetystä siksi, että tutkimusten mukaan masennus lääketieteellisenä ilmiönä ei ole vastaavasti yleistynyt, Sauri sanoo.
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Pekka Puska kiinnitti pari viikkoa sitten pitämässään esitelmässä huomiota siihen, että samaan aikaan kun masennusdiagnoosi on yleistynyt työkyvyttömyyden perustana, alkoholin kulutus on Suomessa lisääntynyt 50 prosentilla, Sauri jatkaa.
Saurin mukaan On ilmeistä, että alkoholin kulutuksen kasvulla ja masennuksen lisääntymisellä on syy-yhteys.
– Alkoholia on perinteisesti käytetty ilman reseptiä saatavana masennuksen ja ahdistuksen itsehoitolääkkeenä, mutta sen vaikutus on täysin päinvastainen. Alkoholinkäyttö tuottaa somaattisten haittavaikutusten lisäksi myös psyykkisiä vaikutuksia: syyllisyyttä, häpeää ja alemmuudentunnetta. Ei ole suuri ihme, että masennus on jatkuvasti vaanimassa, Sauri sanoo.
Sauri kysyykin, onko masennuksen ja alkoholin yhteys Suomessa jonkinlainen tabu.
– Jos on, se on syytä nopeasti purkaa. Asian nostaminen esiin ei tietenkään tarkoita kaikkien masennuksesta kärsivien leimaamista alkoholiongelmaisiksi. Varsin suuri osa masennuksesta saattaisi kuitenkin lievittyä tai jopa kadota, jos masentuneet vähentäisivät alkoholin käyttöään. Jo tämän tietoisuuden leviäminen mahdollisimman laajalle voisi tehokkaasti edistää asiaa, Sauri toteaa.