Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto osallistui tiistaina Itämeren valtioiden neuvoston, CBSS:n, merituulivoimafoorumiin Berliinissä. Haaviston mukaan Suomella on mahdollisuus tulla merkittäväksi tuottajamaaksi merituulivoiman osalta Itämeren alueella. Merituulivoimainvestoinnit ovat olleet kasvusuuntaiset ja Haaviston mukaan metsähallituksen on määrä järjestää ensimmäinen merituulivoimakilpailu tämän vuoden aikana.
-Suomella on mahdollisuus tulla nettoenergiantuottajaksi tuulivoiman osalta. Suomessa joudutaan päättämään, ollaanko energian myyjiä, vai saadaanko aikaan sellaista tuotantoa, esimerkiksi vedyn tai vihreän teräksen kautta, jolloin saadaan energia käytettyä ja tuotantoa aikaan. Tämän tyyppiset visiot muuttuvat yhä realistisemmaksi tuulivoiman kasvun kautta, Haavisto kertoo.
Vihreä eli fossiilivapaa teräs tarkoittaa, että tuote tai palvelu valmistetaan tuottamatta hiilidioksidipäästöjä ja käyttämällä fossiilivapaita energialähteitä.
Tapaamisessa kävi ilmi, että tuulivoimasta ollaan erittäin kiinnostuneita ja investointihalua löytyy. Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock on kertonut, että maalla on suurta kiinnostusta panostaa tuulivoimaan ja etenkin merituulivoimaan. Maassa tuulivoimaloita on noin 30 000 ja määrä lisääntyy vuosittain edelleen. Maassa asuu kuitenkin yli 80 miljoonaa ihmistä ja energiantarve on valtava. Tuulivoimalla katetaan noin 21,7 prosenttia maan energiatarpeesta.
Itämeren alueen kehityksen osalta mielenkiintoista on se, millä volyymilla ja aikataululla projektit muuttuvat todeksi ja energiantuotantolaitoksiksi.
– Keskusteluissa kävi ilmi, että kovasti hankkeita on vireillä, mutta tuotantoketjujen osalta tuulivoimarakenteet ja -teknologia on tavattoman kysyttyä. Aikataulussa, jossa investointeja on suunniteltu tehtäväksi, ei siinä tahdissa pystytä toteuttamaan, Haavisto kertoo.
Ennen kuin Suomi voi toimia sähköntuottajamaana, on rakennettava toimiva sähkönsiirtoverkko, jonka siirtokapasiteetti on myös riittävän suuri.
Energiaturvallisuus ja vihreä siirtymä on vauhdittanut keskustelua energiapolitiikassa. Maiden omavaraisuusaste energiantuotannossa ja sen merkitys turvallisuuspolitiikassa on kasvanut merkittävästi. Itämeren alueen turvallisuus ja geopoliittinen ajattelu on aikaisempaa vankemmin mukana keskustelussa. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on pakottanut maat miettimään uudestaan energiapolitiikkaansa ja tekemään myös nopeita päätöksiä.
– Geopolitiikan osalta joudutaan koko ajan miettimään, missä asioissa ollaan riippuvaisia ja missä omavaraisia. Korona- ja terveyskriisin sekä Venäjänhyökkäyssodan myötä on jouduttu nopeasti reagoimaan fossiilisista energialähteistä irtautumiseen energiantuotannossa. Fossiilisten energialähteiden riippuvuudesta ja epävarmoista tuottajista on mahdollista irtautua. Tässä mielessä omavaraisuudella on suuri merkitys.
– Tilannetta katsotaan uusin silmin venäjän hyökkäyssodan jälkeisessä tilanteessa. Uusia investointeja on jouduttu tekemään nopeasti ja myös väliaikaisiin ratkaisuihin on turvauduttu. Jatkossa joudutaan miettimään varmasti siirtoverkon tehokkuutta ja pullonkauloja, Haavisto kertoo
Suomi aloittaa CBSS:n puheenjohtajamaana
Suomi aloittaa kautensa CBSS:n puheenjohtajamaana heinäkuusta alkaen. Vuoden aikana Suomella on mahdollisuus myös tuoda esille laajamittaisesti myös energiapolitiikkaan liittyviä asioita.
Itämeren alue on seuraava suuri alue, johon investointeja tullaan tekemään Haavisto kertoo. Saksa on Suomelle tärkeä ja vakiintunut kumppanimaa usealla tasolla niin EU:n sekä nykyisin myös Naton myötä. CBSS:n foorumissa julkaistiin julkilausuma merituulivoimasta, jonka allekirjoittivat Suomen lisäksi, Saksa, Viro, Latvia, Liettua, Tanska, Islanti, Puola, Norja sekä Ruotsi.
Ulkoministeri uskoo, että Itämerenalueen tilannetta sähköverkon osalta tullaan tarkastelemaan entistä tarkemmin. Itämeren alue on kokonaisuudessaan kansainvälisesti kiinnostava kohde investoinneille ja suomalainen tuotantopotentiaali sekä yritysten mahdolliset investoinnit on tunnistettu. Suomessa tuulivoimalla katettiin vuonna 2022 noin 14,1 prosenttia maan sähkönkulutuksesta ja siirtoverkko on olemassa, vaikkakin sen kehittäminen ja parantaminen on edessä.
– Itämerenalueen yhteistyö on entisestään tiivistymässä, Haavisto kertoo.
