Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) päättyneen tutkinnan ytimessä oli ulkoministeriön sisäinen kokous maanantaina 16. syyskuuta 2019. Perustuslakivaliokunnan mietinnön julkistuksen ja dokumenttien myötä tästä tapahtumien avainkokouksesta voi nyt saada käsityksen.
Kyseessä oli ulkoministerin koolle kutsuma kokous, jossa käsiteltiin, miten Syyrian al-Holin leirillä olevien suomalaisten kanssa tulisi toimia. Läsnä olivat ulkoministeri Pekka Haavisto, valtiosihteeri Matti Anttonen, alivaltiosihteeri Pekka Puustinen, konsulipäällikkö Pasi Tuominen, konsuliasioiden yksikönpäällikkö Antti Putkonen, konsuliasioiden lakimies Henna Harju ja ulkoministerin diplomaattiavustaja Miia Rainne.
Asiakirjojen mukaan Pekka Haavisto oli pyytänyt ulkoministeriön konsulipalveluja valmistelemaan virkamiesten selvittelymatkan al-Holiin jo seuraavalle viikolle. Yksikönpäällikkö Antti Putkonen oli vastannut, ettei leirillä käynnille nähty lisäarvoa.
Ministeri koki olevansa turhautunut ja al-Holissa olevien olevan ministeriön vastuulla. Esitutkintapöytäkirjan mukaan Haavisto katsoi virkamiesten asettuneen vastahankaan kaikenlaista toimintaa kohtaan ja kaikkeen vastatun ”ei”.
– Näytti siltä, että oli täydet jarrut päällä sillä linjalla etenemisessä, jota oli pitkin kesää ja sitten viimeistään 13.9. palaverissa valmisteltu pääministerin kanssa, Pekka Haavisto kuvaili.
– Ministeri koki, että meidän arviomme mukaan mitään ei voitu tehdä, mutta se ei pitänyt paikkaansa, yksikönpäällikkö Antti Putkonen sanoi.
Lakimies Henna Harju kuvaili tilannettta 16.9.2019 kokouksessa ”aika kauheaksi”:
– Ministeri oli tilaisuudessa erittäin kiihtynyt, voisin sanoa että hän oli suuttunut. Hän nimitteli meitä jopa niskuroinnista useamman kerran. Koska keskustelu ei johtanut ministerin toivomalla tavalla toivottuun lopputulokseen, hän ilmoitti, että sitten otetaan joku toinen hoitamaan tätä asiaa ja pyysi meitä poistumaan, Henna Harju kertoi.
Tulilinjalle joutunut konsulipäällikkö Pasi Tuominen, jonka tilalle ”joku toinen” haluttiin, kuvaili kokousta näin:
– Ministeri Haavisto menetti malttinsa keskustelun päätteeksi, ja totesi, että on ennenkuulumatonta, jos pääministerin linjausta ei toteuteta. Hän kertoi löytävänsä sitten toiset keinot. Koin tämän tilanteen painostukseksi ja siksi se myös osoittautui melko pian tämän tapaamisemme jälkeen, Pasi Tuominen totesi.
– Ministeri Haavisto ei ole halunnut kuunnella omaa näkemystään tai kokemustaan vastaan olevia faktoja tai argumentteja. …Vaikutelmani on, että ministeri Haavisto haluaa kuulla vain sellaisia ajatuksia, jotka vievät hänen näkemyksiään eteenpäin, Tuominen arvioi.
Valtiosihteeri Matti Anttonen kertoi yllättyneensä, että al-Hol oli Haavistolle niin tärkeä. Anttosen mukaan Haavisto ei kiihtynyt eikä korottanut ääntään.
Alivaltiosihteeri Pekka Puustinen kirjoitti, että ”16.9.2019 kokouksen lopussa totesin, että virkamiehet palaavat ehdotuksilla jatkosta. Ulkoministeri oli tätä ennen tuonut esiin voimakasta turhautumistaan ja pettymystään siihen, että virkamiehet eivät näyttäneet löytävän keinoja hoitaa asiaa”.
Pekka Haavisto kommentoi 16.9. kokouksen käytöstään esitutkintapöytäkirjan mukaan toteamalla, ettei ole maltinmenettäjä-tyyppiä ja on nähnyt rauhanneuvotteluissa monenlaista. Hänen mukaansa kokouksesta syntyi luottamuspula Pasi Tuomiseen.
Professori Pekka Viljanen totesi lausunnossaan, että vaikka Pekka Haavisto olisikin 16.9. menettänyt malttinsa ”se ei yksittäisenä tapauksena antaisi aihetta pohtia asiaa rikosoikeudellisen ministerivastuun kannalta”.
Entisen oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausunnon mukaan tilanne joulukuussa 2019 oli, että Pasi Tuomiselle oli asetettu hänen tehtäviensä jatkamiselle ehdot yhteistyön sujumisesta ”ja toisaalta siitä että mitään kritiikkiä ei saa olla al-Hol -tehtävien hoitoa vastaan”.
