Turvatekijöistä on viime vuosina tullut merkittävä rajoite humanitaariselle toiminnalle ja avunannolle. Ulkoministeriön mukaan Punaisen Ristin ja YK:n tunnuksia ei enää kunnioiteta konflikteissa, mikä vaikeuttaa myös suomalaisten toimijoiden työtä ja avun perille toimittamista.
Tänä vuonna 399 humanitaarisen työn tekijää joutui vakavan hyökkäyksen uhriksi. Heistä 126 menetti henkensä yrittäessään pelastaa konfliktin ja luonnonkatastrofin uhreja. Etenkin naiset joutuvat enenevässä määrin seksuaalisen väkivallan kohteiksi.
Kuitenkin jo 70 vuotta sitten hyväksytyissä humanitaarisen oikeuden perustana olevissa Geneven sopimuksissa lääkintä- ja avustustoiminnan linjataan olevan puolueetonta ja suojeltua.
– Olemme viime vuosina nähneet, että Geneven sopimusten määräyksiä rikotaan toistuvasti ja tahallisesti useissa konflikteissa, muun muassa Syyriassa ja Jemenissä. Tämä lisää konfliktien väkivaltaisuutta ja vaikeuttaa niiden ratkaisuyrityksiä. Suomi on valmis tukemaan prosesseja, joiden avulla vahvistetaan tietoisuutta ja kunnioitusta humanitaarista oikeutta kohtaan. Suomen Punaisen Ristin rooli tässä on arvokas, toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tiedotteessa.
Toisen maailmansodan tuhojen jälkeen hyväksytyt Geneven sopimukset asettavat rajat sodankäynnille ja luovat säännöt, joilla taataan sodan uhrien suojelu. Sopimukset antavat myös Punaiselle Ristille mandaatin auttaa ja suojella sodan uhreja.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) mukaan Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen kansainvälinen konferenssi joulukuussa tarjoaa tilaisuuden maailmanlaajuisen huomion suuntaamiseen humanitaarisen oikeuden haasteisiin.
– Haluamme EU-puheenjohtajamaan ominaisuudessa vaikuttaa siihen, että EU antaa vahvan viestin humanitaarisen oikeuden tueksi. Humanitaarisen oikeuden puolustaminen on olennainen osa Suomen roolia humanitaarisen avun myöntäjänä. Muuten hädässä olevia ei pystytä auttamaan nopeasti, tehokkaasti ja turvallisesti, ministeri Skinnari toteaa.
Geneven sopimukset hyväksyttiin 12.8.1949. Sopimuksissa päätetään esimerkiksi sodassa haavoittuneiden, vangittujen, paenneiden ja miehityksen alla olevien asemasta ja kohtelusta.
Käytännössä kaikki maailman valtiot ovat hyväksyneet sopimukset ja niiden törkeä rikkominen määritellään sotarikokseksi.
Sopimusten täyttäessä 70 vuotta humanitaarisen avun tarve maailmalla jatkaa kasvuaan. Geneven sopimukset ovat tänä päivänä ajankohtainen ja elintärkeä osa kansainvälistä oikeutta.