Suomen Lakimiesliitto palkitsi korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelon Lakimiespäivässä K. J. Ståhlberg-mitalilla. Kunnianosoituksen Lakimiesliitto antaa joka toinen vuosi henkilölle, jonka toiminnalla on ollut huomattava merkitys kansallisesti tai kansainvälisesti yhteiskunnalle, lakimieskunnalle, oikeuselämälle tai oikeustieteelle.
Koskelo kritisoi kiitospuheessaan oikeudenhoidon leikkauksia, joita tehdään hänen mukaansa ilman suunnitelmallista kokonaiskuvaa tilanteesta.
– Vuonna 2013 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman keskeisten hankkeiden eteneminen on jatkuvasti ilmassa. Hallitus on sitoutunut leikkauksiin, mutta strategista suunnitelmaa ei ole.
Korkeimman oikeuden presidentin tehtävästä vuoden vaihteessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen siirtyvän Koskelon mielestä Suomeen pitäisi saada nopeasti aikaan oikeusministeriöstä itsenäinen tuomioistuinhallinto.
– Tuomioistuinhallinnon uudelleenjärjestäminen on yksi tärkeä osa kokonaisuutta. Uudistus on välttämätön. Resurssien jaon irrottaminen poliittisesti johdetun oikeusministeriön käsistä on sitä tärkeämpää mitä niukemmissa oloissa toimitaan, hän sanoi.
Koskelo myös kannusti juristikollegoita pitämään esillä oikeudenhoidon kenttää koskettavia asioita.
– Lakimieskunnan pitäisi huolehtia siitä, että näistä meitä koskettavista sioista keskustellaan ja niistä ei vaieta, hän kehotti.
Lakimiesliitto selvittää tuomioistuinhallinnon tehokkuuspotentiaalin
XLIV Lakimiespäivän avannut Lakimiesliiton puheenjohtaja Asko Nurmi nosti esiin yli kymmenen vuotta oikeusministeriössä pöydällä olleen kehityshankkeen, jonka oikeuslaitoksen kenttä uskoo laajalti saavuttavan merkittäviä toiminnallisia parannuksia tuomioistuinlaitoksessa.
– Näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina meidän on panostettava sellaisiin uudistuksiin, jotka maksavat itsensä nopealla tahdilla plusmerkkisenä takaisin ja tuottavat lisää tehokkuutta viranomaistoimintaan. On siis vihdoin ryhdyttävä sanoista tekoihin ja oikeusministeriön johdolla koottava tuomioistuinhallinnon perustamisen valmisteleva ja sen toteuttava työryhmä, Nurmi sanoi.
Hän kertoi Lakimiesliiton auttavan ministeriötä tutkituttamalla tuomioistuinhallinnon tehokkuuspotentiaalin.
– Lopullisen päätöksenteon tueksi päättäjät tarvitsevat numeroita, joten olemme ryhtyneet toimiin tuottaaksemme puolueettoman tutkimuksen, joka kertoo tuomioistuinhallinnon tehokkuuspotentiaalin.
Poliisilla, syyttäjillä ja ulosotolla on jo vuosia ollut toimialansa kehittämisestä vastuussa oleva keskusyksikkö. Asko Nurmi ihmetteleekin, miten oikeuslaitoksen toimijoiden laajalti kannattama tuomioistuinlaitoksen vastaava hanke on jumittanut niin pitkään.
– Tuomioistuinhallinnon perustamista ovat puoltaneet tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea jo vuonna 2003, oikeudenhoidon uudistamisohjelman neuvottelukunta vuonna 2013, oikeusministeriön selvitysmiehet arviomuistiossaan 2015 ja kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen parlamentaarinen työryhmä yksimielisesti 2015. Myös valtiovarainministeriön johtama valtion keskus- ja aluehallintorakennehanke ehdotti helmikuussa julkistamassaan raportissa tuomioistuinhallinnon perustamista, Nurmi muistutti.
– Jos oikeusministeriö haluaa parantaa suurimman toimialansa tehokkuutta, on se tehtävä järkevämmillä tavoilla kuin lakkauttamalla tuomioistuimia, joka nyt tuntuu olevan ainoa käytössä oleva keino säästöjen hakemiseen, Asko Nurmi sanoi.