Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiurun mukaan vähäinen liikunta on vaikeuttamassa taistelua kotimaisia kansansairauksia vastaan. Ilmiö aiheuttaa lähitulevaisuudessa yhä suurempia kustannuksia yhteiskunnalle.
– Liikuntatottumukset alkavat muovautua jo kolmen ikävuoden kohdalla. Vain kolmasosa lapsista liikkuu riittävästi. Ikääntyvän ihmisen toimintakyvyn säilyttämisessä liikunnalla on tärkeä rooli, Kiuru kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
– Puhumme merkittävistä taloudellista arvoista, vaikka harva onneksi ajattelee omaa liikuntaansa taloudellisen näkökulman valossa. Liikunta sinänsä on itseisarvo ja ilo, jota harva haluaa omassa elämässään välineellistää eurojen kautta.
Vähäisen liikunnan, runsaan istumisen ja huonon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset on arvioitu nousevan jopa 3,2–7,5 miljardiin euroon. Suomen historian ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko on tulossa piakkoin eduskunnan käsittelyyn.
Linjaukset tulevat vaikuttamaan myös vaalien jälkeen hyväksyttävään hallitusohjelmaan ja sitä kautta tulevaan lainsäädäntöön. Tutkimusten mukaan huippu-urheilun tukeminen jakaa eniten mielipiteitä, vaikka noin 75 prosenttia suomalaisista pitää urheilijoiden kansainvälistä menestystä tärkeänä.
– Selonteko sisältää toimenpide-ehdotuksia liikkumattomuuden yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen vähentämisestä, liikuntapaikkarakentamisesta, huippu-urheilusta sekä kansalaistoiminnasta. Liikuntapolitiikan tärkeimpinä alueina pidetään seuratoiminnan ja liikuntapaikkarakentamisen tukemista, Pauli Kiuru kirjoittaa.
Liikuntayrittäjyys on kasvussa ja alalla toimii jo noin 5000 yritystä, jotka työllistävät yli 15 000 henkeä. Kiurun mukaan liikunta-alan verotus vaatisi edelleen viilaamista.
– Liikuntapalveluiden arvonlisäverokantoja on selonteon mukaan yhtenäistettävä. Ongelma on ollut tiedossa, mutta nyt se on vihdoinkin käsiteltävä ja ratkaistava. Verotuksen tulee olla helpommin tulkittavissa ja tasoltaan liikuntaan kannustava.