Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) toteaa eduskunnan tarkastusvaliokunnan esittäneen yksimielisessä mietinnössään kotouttamisprosessin nopeuttamista.
– Sen on oltava pääsääntöisesti yhden vuoden mittainen. Ei ole perusteltua, että tulkkauspalveluja järjestetään yhteiskunnan varoilla viisi vuotta maahantulon jälkeen, vaikka kielikoulutusta on ollut tarjolla, Kiuru kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Hän huomauttaa, että maahanmuuttajille suunnatun kielikoulutuksen tulokset ovat jättäneet toivomisen varaa.
– Vain joka kolmas opintoihin osallistuva saavuttaa tavoitekielitason. Koulutusta on parannettava, ja lisäksi on otettava käyttöön kotouttamissuunnitelmaan sisältyvä kielitaitoa mittaava koe, Pauli Kiuru toteaa.
Eduskunnan hyväksymässä mietinnössä edellytetään, että turvapaikanhakijoiden on tunnettava suomalaisen yhteiskunnan toimintatavat, säännöt ja arvot. Kiurun mukaan tavoitteen toteutumista voitaisiin valvoa erityisellä kokeella.
Tarkastusvaliokunta kehottaa mietinnössään tiukentamaan kotouttamisen valvontaa ja mahdollisia sanktioita. Myös naisten asemaa olisi parannettava asettamalla heidät kotouttamisen erityiseksi kohderyhmäksi.
– Lain mukaan vastaanottorahaa voidaan vähentää 20 prosentilla, jos vastaanottokeskuksen asukas kieltäytyy työ- ja opintotoiminnasta. Valiokunnan mukaan näin ei ole kuitenkaan juurikaan tehty, Pauli Kiuru sanoo.
Kotouttamislain mukaan maahanmuuttajien on myös noudatettava kotouttamissuunnitelmaa työttömyysetuuden tai toimeentulon alentamisen uhalla.
– Seuranta ja tilastointi on ollut puutteellista. Sitä on parannettava, Kiuru toteaa.