Sisäisen turvallisuuden pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää sitä, että myös turvallisuusviranomaisten resursseista päätetään pitemmällä tähtäimellä eikä aina vuodeksi kerrallaan, sisäministeri Paula Risikko (kok.) totesi sisäisen turvallisuuden strategian Hyvä elämä – turvallinen arki julkistustilaisuudessa Helsingissä.
Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden strategiasta 5. lokakuuta torstaina.
Hallitus on jo aiemmin sopinut turvallisuuden painopistealueesta, joka sisältyy sisäisen turvallisuuden strategiaan.
Turvallisuusympäristön muutoksiin vastataan parantamalla turvallisuusviranomaisten tilannekuvaa, toimivaltuuksia sekä suorituskykyä. Pitkän aikavälin resurssisuunnittelu on yksi keino päästä siihen, että turvallisuusviranomaisten ydintoiminnot ja palvelutaso on turvattu.
– Resurssien pitkäjänteinen suunnittelu perustuu turvallisuusongelmien taustalla olevien yhteiskunnallisten muutosten ennakointiin. Riittävän suorituskyvyn rakentaminen ei tapahdu hetkessä tai tilanteiden jo ollessa käynnissä. Se edellyttää koulutusta, varustamista ja muiden toimintaedellytysten turvaamista jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi poliisin peruskoulutus kestää kolme vuotta, Risikko toteaa tiedotteessaan.
Turvallisuus on jokaiselle erilaista
Risikon mukaan arjen toistuvat turvallisuusongelmat kasaantuvat hyvin voimakkaasti pienelle väestönosalle.
Esimerkiksi alle viisi prosenttia väestöstä tekee yli puolet kaikista rikoksista ja kymmenen prosenttia väestöstä kokee yli kaksi kolmasosaa kaikesta väkivallasta. Toisaalta esimerkiksi ikääntyneiden tai lapsiperheiden turvallisuusongelmat ja -tarpeet ovat hyvin erilaisia.
– Kun puhumme turvallisuudesta, meidän on aina mietittävä kenen turvallisuudesta puhumme ja miten juuri niihin turvallisuustarpeisiin vastataan tehokkaasti. Samat keinot edistää turvallisuutta eivät toimi kaikille, ministeri Risikko korostaa.
LUE MYÖS:
Keskeisin turvallisuushaaste on laajeneva syrjäytyminen