Pienenevä työssäkäyvien ihmisten määrä, lisääntyvä kilpailu osaavasta työvoimasta, sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvu sekä niukkenevat taloudelliset resurssit lisäävät kunnille paineita tehostaa toimintojaan, sanoi Paula Risikko kuntatuottavuuden ja -tuloksellisuuden hankkeen päätösseminaarissa tiistaina Helsingissä.
− Tuottavuuden parantamisella voidaan turvata palvelujen saatavuutta ja lievittää kuntien menojen kasvuvauhtia. Parhaimmillaan, kunnan järjestäessä palvelut tuloksellisesti, asiakkaiden tarpeisiin vastataan laadukkaasti, vaikuttavasti ja taloudellisesti, työntekijöiden työmotivaatio vahvistuu ja työyhteisöt ovat hyvinvoivia, ministeri sanoi.
Uudessa kuntalaissa vahvistetaan kunnan toiminnan kokonaisohjausta sekä selkeytetään valta- ja vastuusuhteita, jolloin kunnalla on paremmat edellytykset kehittää tuottavuutta ja tuloksellisuutta läpi koko kuntakonsernin. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen uudeksi kuntalaiksi 27. marraskuuta.
Toinen kuntalain tehtävä tuottavuuden parantamisen kannalta on kuntatalouden ohjauksen vahvistaminen. Jotta kunnat ja niiden henkilöstö voivat kehittää toimintaansa entistä tuloksellisemmaksi ja vaikuttavammaksi, tulee kuntien tehtävien ja talouden tulee olla kestävällä pohjalla ja tasapainossa.
− Hallitus on osaltaan ryhtynyt toimeen kuntien tehtävien ja talouden tasapainottamiseksi. Niin sanotussa julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan tasapainoa koskevat tavoitteet julkiselle taloudelle. Tavoitteet koskevat myös kuntataloutta. Hallituksen tulee myös päättää toimenpiteistä, joilla tavoitteet saavutetaan. Toimenpiteet voivat koskea kuntien verotuloja, valtioapuja, kuntien tehtäviä ja velvoitteita, maksuperusteita sekä rakenteellisia uudistuksia, Risikko kertoi.
Hyvinvoiva henkilöstö on tuottavampi
Risikko kehottaa myös pitämään mielessä, että tulos ja tuottavuus syntyvät käytännössä kuntien henkilöstön tekemisessä. Muuttuvassa toimintaympäristössä on muistettava huolehtia työntekijöiden työkyvystä ja -hyvinvoinnista.
− On tutkittu, että hyvinvointi lisää työntekijän tuottavuutta. Oleellista on usein työntekijän kokemus vaikutusmahdollisuudesta omaan työhön. Tässä ei ole aina kyse rahasta. Esimerkiksi pienissä työyhteisöissä työntekijöiden tyytyväisyys työpaikkaansa johtuu ilmeisesti välittömän vuorovaikutuksen kulttuurista, ministeri toteaa.
Jotta kunnat ja kuntayhtymät pystyvät kehittämään toimintaansa tuottavammaksi, niiden täytyy mitata ja arvioida sitä, mitä on tehty, mitä on saatu aikaan ja mitä tekeminen maksanut.
Risikon mukaan valtiovarainministeriöltä odotetaan tietoa ja välineitä tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaamiseen, seurantaan ja arviointiin.
– Vuoden vaihteessa päättyvässä hankkeessamme on vastattu tähän valmistelemalla kuntatuottavuuden ja -tuloksellisuuden mittaamisen käsikirja, kehittämällä palvelujen tuottavuuden mittaamista, kokoamalla tietoja kunnissa toteutetuista tuottavuustoimenpiteistä sekä kannustamalla kuntia ja kuntayhtymiä uusiin toimintatapoihin. Tietoa kunnille on koottu verkossa avattuun tuottavuustietopankkiin, kertoi ministeri.