– Kaikkein vakavimmat uhkat ovat lähes poikkeuksetta kansainvälistä alkuperää. Uhkat ovat myös siirtyneet tietoverkkoihin, sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoi keskiviikkona tiedustelulainsäädännön mietintöjen luovutustilaisuudessa Helsingin Säätytalossa.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Uudet uhat edellyttävät uudenlaista valmiutta ja varautumista. Tilanteeseen vastataan muun muassa tiedustelulainsäädännöllä, jota on valmisteltu kolmen työryhmän voimin sisä-, puolustus- ja oikeusministeriössä. Työryhmät luovuttivat keskiviikkona mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle, puolustusministeri Jussi Niinistölle (ps.) ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille (ps.). Seuraavaksi mietinnöt lähtevät laajalle lausuntokierrokselle.
– Suomessa ei ole säädetty tiedustelutoimivaltuuksia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että emme saa kaikkea sellaista yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa, jota valtion ylimmällä johdolla sekä toimivaltaisilla viranomaisilla tulisi päätöksenteon tukena olla, Risikko totesi.
– On lähes kestämätöntä, jos joudumme olemaan riippuvaisia tässä suhteessa muista valtioista. Jokaisella maalla on velvollisuus huolehtia omasta ja kansalaistensa turvallisuudesta ja perustaa siihen liittyvä päätöksenteko itsehankittuun tietoon, Risikko muistutti.
Puolustusministeri Niinistön mielestä on selvää, että Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitaminen edellyttää tiedustelua. Sotilastiedustelu on osa Suomen puolustusvalmiutta.
– Ongelmana on kuitenkin se, että sotilastiedustelusta ei ole olemassa nimenomaisia säännöksiä Puolustusvoimia koskevassa lainsäädännössä, Niinistä sanoi.
– Puolustusvoimien nykyisillä toimivaltuuksilla ei voida varsinkaan tietoverkoissa riittävän tehokkaasti ja riittävän varhaisessa vaiheessa hankkia tietoa sotilaallisesta toiminnasta tai Suomeen kohdistuvista ulkoisista uhkista.
Niinistön mukaan Puolustusvoimien tiedonhankintaa pitää parantaa siten, että Puolustusvoimilla on toimivaltuudet henkilö-, tietojärjestelmä- ja tietoliikennetiedusteluun.
Parlamentaarista seurantaryhmää johtavan kansanedustaja Tapani Töllin (kesk.) mukaan tiedustelutoiminnan uudistaminen on välttämätöntä.
– Tämä työ ei ole hallitus-oppositio-asetelma. Vaan tässä tehdään töitä pitkäjänteisemmin. Niinpä tämä uudistuksen tulee olla niin luotettava, että tulevat hallitukset, olivat poliittiset voimasuhteet mitkä tahansa, voivat luottaa siihen, että tämä järjestelmä toimii, Tölli totesi.
Seurantaryhmä kiinnitti huomiota erityisesti tietoliikennetiedusteluun ja siihen, miten sitä rajataan.
– Olemme saaneet seikkaperäisen selvityksen, miten se tehdään. Esimerkiksi tietoliikennetiedustelu, joka herättää paljon julkisuutta, on viimeinen keino, kun muuta kautta ei saada välttämätöntä tietoa. Ja silloin on aina tuomioistuimen lupa.