Eduskunnan puhemies Paula Risikon (kok.) mukaan päättäjän pöytä ei koskaan ole puhdas.
– Edelliseltä eduskunnalta jäi pöydällemme vaikeita asioita: talous ei ollut kasvanut moneen vuoteen, maamme velka oli suurentunut sataan miljardiin euroon, työttöminä oli melkein kymmenen prosenttia työvoimasta, puhemies Risikko sanoi vaalikauden päättäjäisissä eduskunnassa keskiviikkona.
– Pöydällemme tuli myös asioita, joita emme itse voineet valita. Turvallisuus maailmassa tuntui säröilevän, ilmaston lämpeneminen jatkui, rajoillemme ilmestyi yht’ äkkiä 32[nbsp]000 vierasta ihmistä.
Neljän vuoden aikana on ponnisteltu näiden asioiden ratkaisemiseksi. Risikon mukaan jokainen voi harkita omassa mielessään, onko siinä onnistuttu.
– Jokaisella varmasti on omat mittansa, mutta minä pidän mielessäni Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen laajan tutkimuksen suomalaisten elämänlaadusta. Sen mukaan suomalaiset kokevat elämänlaatunsa nyt paremmaksi kuin neljä vuotta sitten ja ovat myös onnellisempia.
Risikko korosti, että suomalaisten kyky hoitaa äkillisiä kriisejä on aina ollut hyvä, mutta rakenteiden uudistaminen on ollut vaikeampaa.
– Olemme kaikki ymmärtäneet, kuinka tärkeätä on uudistaa maamme sosiaali- ja terveyspalveluita. Siihen emme tämän vaalikauden aikana kuitenkaan pystyneet.
Hänen mukaansa moni kokenut kansanedustaja on puhunut samasta asiasta.
– Olen huolestuneena kuunnellut monen edustajan kertovan, että eduskunnassa ei ole yhtä helppoa hengittää kuin aiemmin. Ilmasta on tullut likaisempaa, retoriikasta kovempaa. Asioita kärjistetään ja toisten sanoja tulkitaan tahallaan väärin.
Risikko viittasi viime syksynä ilmestyneeseen tutkimukseen suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemisesta.
– Jokaiselle suomalaiselle jokin asia on pyhä. Toisille pyhää ovat luonto, taide ja tiede; toisille pyhää ovat Isänmaa, itsenäisyys ja Suomi. Kaikille pyhää ovat läheiset, koti ja rakkaus.
Kirjoittajat, ajatuspaja e2:n tutkijat, esittävät kysymyksen, johtuuko keskustelukulttuurin kärjistyminen kyvyttömyydestä tunnistaa toisen ihmisen pyhinä pitämiä asioita.
– Kenties keskustelu sujuisi paremmin, jos hengittäisimme hetken, pysähtyisimme kuuntelemaan vastapuolta ja yrittäisimme ymmärtää heidän herkkyyttään, heidän arvojaan, heidän pyhäänsä.
– Tällaista kuuntelu- ja keskustelutaitoa todella tarvitaan. Sen lisäksi tarvitsemme myös uusia päätöksenteon käytäntöjä voidaksemme uudistaa Suomea.
Risikon mukaan tärkeiden päätösten valmistelu ja vaikutus ulottuu monen vaalikauden ylitse ja tästä syystä tarvitaan parempaa tulevaisuuspolitiikkaa.
– Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan asemaa kannattaa miettiä uudelleen, voisiko se saada vahvemman aseman kansallisen tulevaisuusvision luomisessa. Parlamentaarisesti valmisteltu visio tulevaisuudesta voisi toimia muun muassa hallitusneuvotteluiden pohjana.
Suurten vision lisäksi tarvitaan Risikon mielestä päätöksentekoon parempaa rakennetta ja rytmiä.
– Sosiaali- ja terveysuudistuksen käsittely viimeistään paljasti, kuinka tärkeätä valtioneuvoston ja eduskunnan on yhdessä koordinoida toimintaansa. Parlamentarismille olisi suureksi eduksi, jos valtioneuvosto tekisi hallitusohjelmasta lainsäädäntöohjelman, jonka toteuttamisesta käytäisiin jatkuvaa keskustelua eduskunnan kanssa.