Eduskunnan puhemies Paula Risikon (kok.) mukaan julkisen keskustelun kielenkäyttö on koventunut viime vuosien aikana.
– Kun vertaa nyt saamiani sähköposteja vuoden 2003 viesteihin, on aivan kuin puhuttaisiin eri kieltä, Paula Risikko toteaa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
Hän kertoo silti yrittävänsä vastata kaikille, jos kyseessä ei ole suora turvallisuusuhka.
– Usein lähettäjä pahoitteleekin vihaista viestiä, kyseessä voi olla aivan hetkellinen tunteenpurkaus, Risikko pohtii.
Kielenkäytön kuumentuessa myös ”desibelidemokratia” eli äänekkäimpien palkitseminen voi korostua. Risikko pitää tätä ongelmallisena.
– Opin sairaanhoitajana, että onnettomuuspaikalla autetaan ensiksi hiljaisinta potilasta.
– Polarisaatio on meidän suurin uhkamme. Se, että rupeamme päinsä tappelemaan ihan kaikissa yhteisöissä: parisuhteessa, perheessä, puolueissa, Suomen kansana. Jos laivan kyljessä on aukko, siihen vuotaa vesi, Risikko sanoo.
Kevään aikana on keskusteltu myös syntyvyyden laskusta Suomessa. Risikko toteaa, että kyseessä on yhteiskunnan kivijalkaongelma, ei vain yksittäinen asia. Palvelut on turvattava, jotta perheet saavat vaikeissa tilanteissa apua.
– Kun lasta mietitään, pohditaan ehkä, että ensin pitäisi olla ammatti, asunto ja varma työpaikka. No nyt varmaa työpaikkaa ei riitä kaikille.
– Tämän takia yleistä työllisyyttä ja taloutta on kohennettava niin, että myös lyhyemmän työsuhteen saavat luottavat työllistyvänsä myös jatkossa.