– Liikenneinvestoinneissa pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon palvelurakenteen ja elinkeinoelämän tarpeet perinteisten maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvien vaikutusten lisäksi. Myös kansainvälinen ulottuvuus tulee olla tarpeen mukaan arvioinnissa mukana, kertoo Paula Risikko tiedotteessaan.
Hänen mukaansa nyt käytössä oleva hyöty-kustannus-laskelma kuvaa liikennehankkeen tietynlaisia liikenteellisiä vaikutuksia, mutta päätöksiä tehtäessä tarvitaan paljon laaja-alaisempaa analyysia hankkeiden yhteiskunnallisesta merkityksestä ja vaikutuksista.
Risikko korostaa liikenneinvestointien merkitystä kasvuun ja työllisyyteen.
– Liikennepolitiikka on myös elinvoimapolitiikkaa. Hyvällä liikennepolitiikalla pidetään yllä elinkeinoelämän kilpailukykyä, mutta mahdollistetaan myös uudenlainen liiketoiminta ja parannetaan työllisyyttä. Palvelurakennekin muuttuu huimaa vauhtia, ja se pitää ottaa huomioon liikenneinvestointien suunnittelussa, hän sanoo.
– Niin ikään digitalisoituvassa yhteiskunnassa liikenneinvestointeja ei voida arvioida enää vain liikenteellisten vaikutusten perusteella, toteaa Risikko.
Risikko on alkuvuodesta pyytänyt Liikennevirastoa kehittämään liikenneinvestointien vaikutusarviointia. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto kehittävät liikenneinvestointien vaikutusarviointia yhdessä ympäristö- sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Työ valmistuu toukokuun aikana.
– Vaikutusten arviointi on tärkeää, sillä liikenne ja liikenneinvestoinnit ovat alusta kasvulle, työllisyydelle, elinkeinoelämän toiminnalle ja ihmisten hyvinvoinnille. Ja silloin kun rahaa on vähän, on ne käytettävä vaikuttavasti, painottaa Risikko.