Viikonloppuna Suomea riepotellut Hannes-myrsky aiheutti 2020-luvun laajimmat samanaikaiset sähkökatkot: pahimmillaan yli 180 000 ihmistä oli ilman sähköä yhtä aikaa. Pelastustoimella oli viikonlopun aikana yli 3 000 vahingontorjuntatehtävää, eikä kaikkiin tehtäviin kyetty tarttumaan.
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko sanoo myrskyn osoittaneen konkreettisesti, miksi Suomeen tarvitaan kokonaisturvallisuusrekisteri. Risikko kommentoi asiaa tiedotteessaan.
Valmisteilla oleva kokonaisturvallisuusrekisteri sisältyy pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on kertonut, että rekisterin valmistelu etenee.
Rekisteriin koottaisiin tiedot henkilöistä, joilla on turvallisuuteen liittyvää koulutusta. Tavoitteena on, että vapaaehtoisten osaaminen olisi nopeasti hyödynnettävissä niin normaalioloissa kuin häiriö- ja poikkeustilanteissa.
– Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, eikä tämä jää viimeiseksi myrskyksi. Viisas varautuu hyvän sään aikana, Risikko sanoo.
Yksin asuvilla enemmän riskejä
Risikko kantaa erityistä huolta yksin asuvista ihmisistä, jotka eivät välttämättä ole viranomaisten tiedossa.
– Ilman sähköä on ollut satojatuhansia, ja vielä tälläkin hetkellä yli 7 500 kotitaloutta. Osalla sähköt ovat olleet poissa jopa päiviä. Myrskytuhoilla on pitkä varjo. Ihmiset eivät pärjää pitkään ilman sähköä tai vettä, Risikko sanoo.
– Kannan erityistä huolta niistä yksinasuvista, sairaista, iäkkäistä tai vammaisista henkilöistä, jotka eivät ole esimerkiksi kotihoidon piirissä tai heillä ei ole läheisiä tarkistamassa, että kaikki on hyvin. Kuka huolehtii heistä tässä tilanteessa, Risikko pohtii.
Risikon mukaan lait velvoittavat kuntia ja hyvinvointialueita varautumaan poikkeusoloihin, mutta käytännössä varautuminen painottuu viranomaisten oman toiminnan turvaamiseen. Yksittäisten ihmisten auttamiseen tarvitaan hänen mukaansa laajemmin koulutettuja vapaaehtoisia.
