Patrian toimitusjohtaja Ylellä: Miksei ammustuotantoa saada lisättyä?

Asiantuntijan mukaan Euroopan aseteollisuuden kapasiteetti riittäisi kyllä tuotannon lisäämiselle.
AFP / LEHTIKUVA / ARIS MESSINIS
AFP / LEHTIKUVA / ARIS MESSINIS

Ukraina kaipaa kipeästi ammuksia, uutisoi Yle. Ukrainan puolustushallinnon mukaan maan kuukausittainen tarve tykistökranaateille on noin 350 000 ammusta.

Ukraina on riippuvainen lännestä saatavasta tuesta, mutta tukevien maiden ammustuotanto ei ole riittävän tehokasta. Asevalmistaja Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko ihmettelee, mikseivät suuret EU-maat ole ajaneet eurooppalaista asetuotantoa ylös nopeammin. Eurooppalaisten poliitikkojen juhlavista julistuksista huolimatta sodan etulinjasta uupuu sekä ampumatarvikkeita että aseita.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Euroopan aseteollisuus on tuskastunut poliittisen päätöksenteon hitauteen maanosan ase- ja ammustuotannon kunnollisessa käynnistämisessä. Runsas vuosi Venäjän suurhyökkäyksen alkamisesta puheet eurooppalaisen aseteollisuuden kiihdyttämisestä ovat yhä lähinnä puheita, Rautalinko sanoo Ylelle.

Rautalingon johtaman Patrian enemmistöomistaja on Suomen valtio ja vähemmistöomistaja norjalainen sotatarvikeyhtiö Kongsberg. Rautalinko toimii myös Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n hallituksen puheenjohtajana. PIA:n yritykset työllistävät suoraan noin 9500 ihmistä.

– Pian Ukrainalle ei ole enää mitään annettavaa, ellei konkreettisia tilauksia ala teollisuudelle nopeasti tulla. Poliittinen yksimielisyys konkreettisista päätöksistä puuttuu edelleen. Tässä on jo yli vuosi käytetty jahkailuun, Rautalinko toteaa.

– Ministerien puheet EU- ja Nato-kokouksissa tuppaavat unohtumaan siinä vaiheessa, kun kunkin maan julkista taloutta ryhdytään karsimaan kriisiajan todellisuuteen. Puuttuu poliittista rohkeutta lunastaa pidetyt puheet ja annetut lupaukset.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Arvostelu kohdistuu erityisesti Ranskaan, Saksaan, Italiaan ja Espanjaan.

– Nämä Ukrainalle annetut apupaketit ovat yleensäkin varsin lyhytjänteisiä luonteeltaan. Tehdään avustuspäätös esimerkiksi vuoden aikajänteellä ja sitten jäädään odottelemaan, että mitä tuleman pitää. Näin ei Ukrainan avustamisen pullonkauloja pitkällä aikavälillä ratkaista.

– Suomen ohella myös Baltian maat, Puola ja Norja ovat ponnekkaasti ryhtyneet pystyttämään vastapelotetta Venäjälle.

Mainos