– Myös valtionhallintoa on uudistettava kokonaisuutena. Ministeriöiden osalta hallinto- ja palvelutoimintoja ollaan kokoamassa ensi vuonna yhteen. Nyt parlamentaarinen komitea alkaa arvioida koko ministeriörakenteen uudistustarpeita. Maailma muuttuu, ja siksi myös hallinnon rakenteita ja toimintatapoja on uudistettava, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) sanoo.
Keskushallinnon uudistamiskokonaisuuden keskeinen tavoite on tukea hallituksen strategisen näkemyksen toimeenpanoa ja vaikuttavuutta julkisessa hallinnossa ja yhteiskunnassa. Uudistus koostuu viidestä osa-alueesta. Komitean ja virastorakenteen lisäksi uudistukseen kuuluvat valtionhallinnon ohjausjärjestelmien kehittäminen, ylimmän johdon virkarakenteen uudistus ja valtioneuvoston hallintoyksikön perustaminen.
Uudistukset edellyttävät muutoksia lainsäädäntöön. Mikäli uudistukset edellyttävät perustuslain säännösten muuttamista, ne tulisivat käytännössä voimaan aikaisintaan 2020.
Komitea pohtii muun muassa valtioneuvoston oikeutta päättää organisaatiostaan ja resursseistaan, valtioneuvoston kokonaisuutta ja tehtävärakenteita, valtioneuvoston suhdetta eduskuntaan, valtioneuvoston ja sen ministeriöiden johtamismallia, pääministerin asemaa ja hallituksen johtamista, muiden ministereiden asemaa ja toimivaltasuhteita sekä poliittisen ja virkamiesjohtamisen suhdetta.
Komitean puheenjohtaja on kansanedustaja Tapani Mäkinen (kok.). Komitea valmistelee elokuun loppuun mennessä osamietinnön, joka sisältää jatkovalmistelun keskeisimmät linjaukset. Komitean toimikausi kestää ensi vuoden tammikuun loppuun saakka.
Virastorakenne liittyy uudistuskokonaisuuteen
Torstaina työnsä aloitti myös Virkkusen asettama keskushallinnon virastorakennehanke. Sen ensimmäinen tehtävä on tehdä analyysi virastorakenteen nykytilasta maaliskuun alkuun mennessä. Tämä muodostaa pohjan myöhemmälle uudistustyölle.
Osana yhtenäisempää valtioneuvostoa asetetaan lisäksi työryhmä valmistelemaan valtion ylimmän johdon virka- ja tehtävärakenteen uudistamista. Tavoitteena on, että valtion ylimmät virat tulisivat valtioneuvoston yhteisiksi. Tämä uudistusmahdollisuus koskisi ministeriöissä osastopäälliköitä ja näitä ylempiä virkoja, kansliapäälliköitä sekä keskusvirastojen pääjohtajia, yhteensä noin 130 tehtävää.
Osana tätä niin sanottua KEHU-kokonaisuutta parlamentaarisen komitean tehtäviin kuuluu linjata ylimmän johdon uudistuksen toteuttamisedellytykset työryhmän ehdotusten pohjalta.
Valtion keskushallinnon virastorakennetta ei ole viime vuosina tarkasteltu yhtenäisemmän kokonaisuuden kehittämisen näkökulmasta. Keskushallinnon virastorakenteen uudistaminen aloitetaan laatimalla analyysi virastorakenteen nykytilasta. Analyysi toimii myöhemmin uudistustyön pohjana. Aikaa selvitystyölle on maaliskuun 2014 alkuun.
Konkreettinen askel kohti yhtenäisempää ja yhdenmukaisempaa valtioneuvostoa on hallinto- ja palvelutoimintojen kokoaminen ministeriöistä yhdeksi kokonaisuudeksi ja osaksi valtioneuvoston kansliaa ensai vuoden maaliskuusta alkaen. Työ tehdään yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kanssa. Kevään 2014 aikana sovitaan niistä palvelu- ja resurssikokonaisuuksista, jotka kootaan yhteiseen valtioneuvoston hallintoyksikköön.