Näin uskovat Helsingin yliopiston tutkijat Petri Auvinen ja Filip Scheperjans. He ovat juuri saaneet Michael J. Foxin säätiöltä Yhdysvalloista 394 000 dollarin jatkorahoituksen tutkimukseensa, jossa he selvittävät mikrobiston roolia Parkinsonin taudin synnyssä. Michael J. Foxin säätiö rahoitti jo aiemmin heidän pilottitutkimustaan 75 000 dollarilla.
Laboratorion johtaja Auvinen Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista ja lääketieteen tohtori Scheperjans HYKS:n neurologian klinikasta johtavat tutkimusta, jossa analysoidaan Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden sekä terveiden verrokkien nenänielun ja suoliston mikrobikasvustoa.
He käyttävät tutkimuksessaan uuden sukupolven sekvensointimenetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa näytteessä olevat mikrobit.
– Vertaamme potilasryhmän ja verrokkiryhmän mikrobiston koostumusta. Jos koostumuksessa on eroa ryhmien välillä, olemme ottaneet tärkeän askelen Parkinsonin taudin synnyn ymmärtämisessä. Lisäksi tämä voisi tarjota tulevaisuudessa keinon tunnistaa Parkinsonin tautia sairastavat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, Scheperjans sanoo Helsingin yliopitson tiedotteessa.
Hermoja rappeuttava sairaus
Parkinsonin tauti on hermoja rappeuttava sairaus, jonka parhaiten tunnetut oireet ovat häiriöt liikkeiden ja tasapainon hallinnassa. Tämä näkyy esimerkiksi käsien vapinana ja lihasjäykkyytenä.
Sairauteen liittyy kuitenkin muunkinlaisia oireita, jotka voivat alkaa jo vuosia ennen motoristen oireiden ilmaantumista. Yleisimpiä ei-motorisia oireita ovat hajuaistin heikkeneminen, suoliston toimintahäiriöt ja masennus.
Nykyisin tunnetaan jo melko hyvin se mekanismi, jolla Parkinsonin tautiin liittyvät hermosoluvauriot syntyvät. Sen sijaan sitä ei tiedetä, mikä käynnistää tautiprosessin ja pitää sitä yllä.
Käynnistäjänä voisi toimia ulkoinen tekijä, esimerkiksi infektio – tähän viittaa muun muassa se, että sairastumiset esiintyvät usein ajallisina ja paikallisina ryppäinä.
– Ensimmäiset Parkinsonin tautiin liittyvät hermosoluvauriot tapahtuvat hajuaistiin liittyvissä aivojen osissa sekä suoliston hermostossa. Koska nenänielussa ja suolistossa on varsin runsaasti mikro-organismeja, tuntuu järkevältä etsiä tautiin vaikuttavia mikrobeja näistä paikoista, Scheperjans toteaa.
– Taudin aiheuttaja ei ole välttämättä yksi mikrobi, vaan ratkaisevaa saattaa olla muutos mikrobiflooran koostumuksessa.
Viime vuosina on saatu yhä enemmän tietoa siitä, kuinka tärkeä merkitys ihmisen suoliston mikrobistolla on niin terveyden ylläpitämisessä kuin sairauksien synnyssä.
– Esimerkiksi autismia, nivelreumaa, ärtynyttä paksusuolta ja kroonista suolitulehdusta sairastavilla sekä ylipainoisilla ihmisillä on havaittu merkittäviä muutoksia suoliston mikrobistossa. On selvää, että mikrobien vaikutus ei rajaudu suolistoon, vaan ulottuu koko elimistöön, Scheperjans sanoo.