Valtiovarainministeriö toteaa budjettitiedotteessaan, että työnantajamaksujen alennus, lomarahojen vähennykset ja työajan pidennys vähentävät valtion ja kuntien menoja.
Niko Simolan mukaan valtiovarainministeriö on laskenut kategorisesti kilpailukykysopimuksen aiheuttamat henkilöstömenojen vähennykset kaikkien ministeriöiden ensi vuoden budjettiin.
– Suurimpia menoeriä toimintamäärärahoissa ovat henkilöstömenot ja toimitilakustannukset. Kaavamainen toimintamäärärahojen vähentäminen osuu nimenomaan henkilöstöön. Eläköitymiset ja muu luonnollinen poistuma eivät tapahdu laskennallisesti. Kun toimitiloista ei voida kokonaan luopua, niin ainoaksi vähentämiskohteeksi jää henkilöstö, hän sanoo tiedotteessaan.
Simolan mielestä monessa virastossa toimintamäärärahat ovat jo nyt niin niukat, että kaikki ylimääräinen on niistä erilaisilla säästöohjelmilla niistetty.
– Työajan pidennyksestä aiheutuva hyöty viraston asiantuntijatyöhön ei välttämättä ole suoraan hyödynnettävissä arjen työssä. Valtiovarainministeriön laskelmissa valtion virastojen noin 70 000 työntekijästä voitaisiin vähentää kuuden minuutin työpäivän pidennyksellä teoriassa jopa tuhat henkilöä. Tällainen henkilöstön vähentäminen vaikuttaa suoraan valtion palvelukykyyn, hän ennakoi.
Simolan mielestä henkilöstö on jo tällä hetkellä kovilla ja työssäjaksaminen on koetuksella. Valtion henkilöstöä kuritetaan myös kolmen vuoden määräaikaisella lomarahojen leikkauksella.
– Hallituksen tuleekin budjettiriihessä luopua kategorisista määrärahaleikkausta, mikäli se haluaa vaikuttaa sekä työllisyyteen että laadukkaiden valtion palvelujen saatavuuteen.